Keisarillinen työssä käyvien valjakkohevoseläinten hyvinvointikoodeksi

Artikla 1 — Soveltaminen

Tätä koodeksia sovelletaan jokaiseen hevoseen, poniin, muuliin, aasiin, muulaan, seepraristeytykseen tai muuhun hevoseläimeen, jota käytetään, valmistellaan käytettäväksi, esitetään käytettäväksi tai pidetään käytettäväksi vaunu-, kärry-, ratas-, reki-, rahti-, taksi-, joukkoliikenne-, seremonia-, maatalous-, kaupallisessa, vuokra-, matkailu-, hallinnon, hätä- tai yksityisessä ajoneuvotyössä keisarikunnassa.

Tätä koodeksia sovelletaan seuraaviin:

• yhden hevoseläimen ajoneuvot;
• parit;
• tandemit;
• valjakot;
• etuhevoseläimet;
• aisahevoseläimet;
• vara- ja vaihtohevoseläimet, joita pidetään valjakkotyötä varten;
• valjakkotyöhön koulutettavat hevoseläimet;
• hevoseläimet, jotka odottavat, lepäävät, kuormaavat, purkavat kuormaa tai seisovat paikallaan ollessaan määrättyinä valjakkotyöhön;
• ajoneuvot, valjaat, reittiolosuhteet, valaistus, merkinnät, kirjanpito, toiminnanharjoittajat, ajajat, avustajat, omistajat, yritykset ja viranomaiset, jotka liittyvät valjakkotyöhön.

Tämä koodeksi ei sääntele ratsupoliisia, ratsupartiota, ratsulähettejä eikä kädestä taluttaen kuljetettavia hevoseläimiä, paitsi jos ne on kytketty ajoneuvoon tai jos jokin muu keisarillinen tielaki nimenomaisesti soveltaa niihin tätä koodeksia.

Artikla 2 — Tarkoitus

Tämän koodeksin tarkoituksena on varmistaa, ettei mitään vaunua, ajoneuvoa, reittiä, liiketoimintaa, palvelua, seremoniaa, perinnettä, yleistä kysyntää, voittoa, rekisteröintiä, lupaa, reitin hyväksyntää tai hätätarkoitusta aseteta hevoseläimen hyvinvoinnin ja turvallisuuden edelle.

Työssä käyviä valjakkohevoseläimiä on hoidettava elävinä eläiminä, joilla on fyysisiä, sosiaalisia, aistillisia, emotionaalisia ja palautumiseen liittyviä tarpeita. Niitä ei saa kohdella moottoreina, koriste-esineinä, jarrujärjestelminä, väkijoukkojen houkuttimina eikä vaihdettavina kuljetusvälineiden osina.

Artikla 3 — Hyvinvoinnin etusija

Mikään lupa, rekisteröinti, kaupallinen arvo, historiallinen asema, seremoniallinen arvo, yleinen suosio, kuljetuksellinen välttämättömyys, julkisen palvelun tarkoitus tai toiminnanharjoittajan lupa ei saa syrjäyttää tämän koodeksin hyvinvointivaatimuksia.

Kun hevoseläin on kelpaamaton, turvaton, ahdistunut, ylityöllistetty, vahingoittunut, pelokas, ylikuumentunut, kylmettynyt tai ontuva, kun se on valjastettu virheellisesti tai koulutettu riittämättömästi taikka kun se on muutoin kykenemätön työskentelemään turvallisesti, se on poistettava työstä riippumatta ajoneuvon hyväksynnästä, reitin hyväksynnästä, ajajan luvasta, toiminnanharjoittajan luvasta, asiakkaan maksusta tai palvelun yleisestä tarpeesta.

Artikla 4 — Suhde muuhun keisarilliseen oikeuteen

Tätä koodeksia on luettava yhdessä seuraavien kanssa:

• keisarillinen varusteita, hillintävälineitä ja hyvinvointia koskeva koodeksi;
• yleinen keisarillinen hevoseläinten hyvinvointikoodeksi;
• keisarillinen tie- ja ajajakoodeksi;
• keisarillinen työhevoseläimen passin lomakepohja;
• keisarillinen varustemittausohjeisto;
• keisarillinen yleisten teiden hevoseläinten statusmerkintästandardi;
• keisarillinen vaunujen valaistus- ja merkinantostandardi;
• keisarillinen hevosten ilmastokuormitusstandardi.

Tämän koodeksin liitteet ovat lopullisia ja sitovia valjakkohevoseläinten osalta. Erillinen keisarillinen standardi voi antaa lisätarkennuksia tai tiukempia vaatimuksia, mutta se ei saa heikentää, keskeyttää eikä korvata tätä koodeksia, ellei sitä muuteta keisarillisella lailla.

Artikla 5 — Määritelmät

Tässä koodeksissa tarkoitetaan:

Kasvomerkillä tarkoitetaan hyväksyttyä, liikkumista rajoittamatonta, merkkiä kantavaa kasvojen varusteosaa, jolla näytetään vaihdettava tiestatuslevy selvästi edestä. Kasvomerkit ovat joko merkkiä kantavia frenteroja tai merkkiä kantavia museroloja. Kasvomerkki voidaan yhdistää päitsiin tai asentaa erillisenä osana, joka ei osallistu hallintaan.

Frenteralla tarkoitetaan keisarillisessa oikeudessa otsaosaa, joka kulkee pystysuoraan hevoseläimen kasvojen keskilinjaa pitkin päitsien yläosasta, pääremmistä, otsaremmistä, niskaremmin alueelta tai vastaavasta ylemmästä kiinnityksestä otsaa tai nenäselkää kohti. Se voi olla kapea remmi, X:n muotoinen tai haarautuva rakenne taikka leveä koristeellinen levy, ja se voi päättyä turparemmin yläpuolelle, kiinnittyä siihen, mennä sen päälle tai jatkua siihen. Merkkiä kantava frentera voi kantaa virallista levyään otsalla tai tukevalla ylemmällä nenäselällä. Osa, joka vain ylittää tai kiertää nenän eikä ole ylhäältä pystysuorassa yhteydessä kasvoihin, ei ole frentera.

Muserolalla tarkoitetaan keisarillisessa oikeudessa turparemmiä tai nenäosaa, joka ylittää hevoseläimen nenän ja tavallisesti kiertää sen. Merkkiä kantava muserola voi olla leveä, koristeellinen, erikseen asennettu, laillisiin päitsiin sisällytetty tai lailliseen hallintaturparemmiin yhdistetty. Sen ei tarvitse kiinnittyä otsaremmiin, niskaremmiin eikä mihinkään pystysuoraan etuosaan. Käsite kattaa hyväksytyn leveän merkkiä kantavan turparemmin tai nenäosan, joka toimittaa samaa tehtävää, kaupallisesta tai alueellisesta nimestä riippumatta.

Frentera tai muserola kelpaa kasvomerkiksi vain silloin, kun se tarjoaa erillisen, selvästi näkyvän levykentän, joka on tiekäyttöön riittävän kokoinen ja kontrastinen. Pieni koriste, mitali, nasta, merkkilaatta tai koristelevy, joka ei kykene kantamaan vaadittua levyä näkyvästi, ei kelpaa.

Kasvomerkki ei saa haitata näkökykyä, korvia, hengitystä, sierainten laajenemista, kasvohermoja, otsatukan mukavuutta, pään liikettä, päitsien toimintaa, ohjasten tai ajo-ohjasten vaikutusta eikä paineen vapautumista. Kun se yhdistetään painetta kohdistavaan turparemmiin, sen ikkuna, aukko, tasku, levy, taustalevy, reunus ja kiinnikkeet eivät saa jäykistää turparemmiä, luoda kovaa kulmaa tai painepistettä, keskittää voimaa, heikentää istuvuutta tai avautumista eivätkä muuttaa ohjasten tai ajo-ohjasten vaikutusta.

Valjakkotyötodistuksella tarkoitetaan virallista todistusta, joka on kirjattu työhevoseläimen passiin tai keskitettyyn keisarilliseen rekisteriin ja jossa todetaan hevoseläimen laillinen valjakkotyöstatus, reittiluokka, ajoneuvoluokka, valjastusrooli, työkuormarajat, ilmastorajoitukset, lisääntymiseen liittyvät rajoitukset, varusterajoitukset ja tarkastuksen voimassaolon päättyminen.

Laillisella kapasiteetilla tarkoitetaan sitä enimmäisajoneuvoa, kuormaa, matkustajamäärää, aktiivisen vetotyön kestoa, työvuoron pituutta, reittiluokkaa, kaltevuutta, alustaa, nopeutta, sääkuormitusta, valjastusroolia ja palvelutyyppiä, jonka yksittäinen hevoseläin tai valjakko saa laillisesti suorittaa ylittämättä tätä koodeksia, passiaan, eläinlääkinnällisiä rajoituksia, reitin hyväksyntää, ajoneuvon hyväksyntää tai mitään tiukempaa hyvinvointimääräystä.

Tiineellä hevoseläimellä tarkoitetaan hevoseläintä, jonka tiedetään tai perustellusti epäillään olevan tiineenä, joka on kirjattu tiineeksi, joka odottaa tiineyden vahvistusta tai jota eläinlääkäri käsittelee tiineyden osalta suojattuna. Sukupuolimerkinnät, rekisteröintivirheet, omistusta koskevat väitteet, näkyvän vatsan laajentumisen puuttuminen tai välittömän diagnostisen vahvistuksen puuttuminen eivät luo lupaa työskennellä arvioinnin ollessa kesken.

Säännöllisellä eläinlääkinnällisellä hoidolla tarkoitetaan suunniteltua ennaltaehkäisevää ja kelpoisuutta koskevaa hoitoa väliajoin, jotka ovat asianmukaisia yksittäisen hevoseläimen iän, terveyden, työn, lisääntymistilan, ilmastoaltistuksen ja eläinlääketieteen kannalta. Aktiivisten valjakkohevoseläinten osalta säännölliseen eläinlääkinnälliseen hoitoon on kuuluttava täydellinen eläinlääkinnällinen kelpoisuustutkimus vähintään kuuden kuukauden välein, ellei eläinlääkäri tai toimivaltainen viranomainen edellytä lyhyempää väliä; lisätutkimus vamman, sairauden, tiineystilan muutoksen, romahduksen, lämpöstressin, kylmästressin, ontumisen, hengitysvaikeuden, lääkityksen tai vakavan tapahtuman jälkeen; kavionhoidon arviointi väliajoin, jotka ovat asianmukaisia kavion kasvun ja reitin aiheuttaman kulumisen kannalta, tavallisesti neljän tai kahdeksan viikon välein; sekä hampaiden arviointi vähintään kahdentoista kuukauden välein tai useammin, jos ikä, hampaiden kunto, kuolaimettomien päitsien istuvuus, paino, pureskelu tai eläinlääkärin ohje sitä edellyttää.

Vakavalla takertumisella tarkoitetaan takertumista, jossa ovat osallisina valjaat, vetohihnat, ohjat tai ajo-ohjat, aisat, vetoaisa, takavyö, hännänalunen, merkkivarusteet, lyhdyt, ajoneuvon osat, jalat, häntä, päitset, yleiset esineet, tievarusteet, toinen hevoseläin, henkilö tai lasti ja joka aiheuttaa vamman, paniikin, kaatumisen, romahduksen, ontumisen, hallinnan menetyksen, hätäirrotuksen, raajojen tai pään juuttumisen, ajoneuvon epävakauden, liikennevaaran, kyvyttömyyden liikkua vapaasti taikka minkä tahansa tilanteen, jossa hillinnän jatkaminen aiheuttaisi olennaisen hyvinvointi- tai yleisen turvallisuuden riskin.

Vakavalla valjaisiin takertumisella tarkoitetaan vakavaa takertumista, jossa ovat osallisina valjaat, vetohihnat, ajo-ohjat, aisat, vetoaisa, takavyö, hännänalunen, rintaremmi, luokki, vetohihnojen pitimet, remmit, merkkien kiinnikkeet, valaisimien kiinnikkeet tai ajoneuvoon kytketyt varusteet.

Aktiivisella vetotyöllä tarkoitetaan aikaa, jonka hevoseläin on valjastettuna ajoneuvoon ja vetää, pidättää, ohjaa, vakauttaa, vastustaa taaksepäin vieriä, peruuttaa, kääntyy, jarruttaa, seisoo ajoneuvon kuorman alla tai muutoin kantaa ajoneuvoon liittyvää voimaa.

Hyväksytyllä reitillä tarkoitetaan reittiä, joka on hyväksytty kyseiselle ajoneuvolle, hevoseläimelle, valjakolle, kuormalle, säälle, liikenneolosuhteelle, tien pinnalle, kaltevuudelle ja palvelutyypille.

Rintastatuslevyllä tarkoitetaan liikkumista rajoittamatonta merkkilevyä, laattaa, taulua tai kiinnikettä, joka on kiinnitetty rintaremmiin, rintapantaan, valjaiden etuosaan tai hyväksyttyyn rinnan kohdalla olevaan varusteeseen tiestatusta, palvelustatusta tai näkyvyyttä varten. Rintastatuslevy ei saa toimia martingaalina, ohjasten vaikutuksen muuttajana, pään hillintävälineenä, alassidontana, asennon lukitsevana välineenä eikä koulutusapuna.

Vaunulla tarkoitetaan hevoseläimen vetämää ajoneuvoa, mukaan luettuina vaunut, kärryt, rattaat, vuokra-ajoneuvo, umpivaunu, omnibussi, reki, rahtiajoneuvo, maatalousajoneuvo, seremonia-ajoneuvo, sairaankuljetusajoneuvo, pelastusajoneuvo, postiajoneuvo, hallinnon ajoneuvo tai koulutusajoneuvo.

Valjakkohevoseläimellä tarkoitetaan hevoseläintä, jota käytetään tai on tarkoitus käyttää valjakkotyössä.

Valjakkotyöllä tarkoitetaan ratsastuksen ulkopuolista ajoneuvotyötä, jossa hevoseläin on kytkettynä ajoneuvoon, vetää sitä, pidättää sitä, vakauttaa sitä, ohjaa sitä tai koulutetaan toimimaan ajoneuvon kanssa.

Ajajalla tarkoitetaan henkilöä, joka hallitsee vaunua, ajoneuvoa, valjakkoa, reitillä liikkumista, pysähtymistä, kääntymistä, matkustajien nousemista kyytiin tai yleisellä tiellä tapahtuvaa vuorovaikutusta taikka on vastuussa niiden hallinnasta.

Sairaankuljetusvaunulla tarkoitetaan luvanvaraista hevoseläimen vetämää sairaankuljetusajoneuvoa, joka on suunniteltu kiireelliseen potilaan siirtoon, lääkinnälliseen hätätoimintaan tai uhrien evakuointiin.

Hevoseläimen maanpinnan opastuslampulla tarkoitetaan tasaisesti palavaa, alaspäin suunnattua lamppua, joka on asennettu hyväksyttyyn rinnan kohdalla olevaan varusteeseen ja jota käytetään valaisemaan tien pintaa hevoseläimen edessä hevoseläimen askelvarmuutta, luottamusta ja esteiden havaitsemista varten.

Vihreän statuksen hevoseläimellä tarkoitetaan hevoseläintä, jota ei ole vielä täysin sertifioitu tavanomaiseen tiekäyttöön mutta joka saa laillisesti liikkua yleisellä tiellä väliaikaisen, koulutukseen liittyvän, rajoitetun tai valvotun tietodistuksen nojalla.

Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan henkilöä, yritystä, tallia, viranomaista, laitosta, palvelua tai organisaatiota, joka omistaa, hallinnoi, palkkaa, vuokraa, tarjoaa, lähettää liikkeelle, hyötyy taloudellisesti, valvoo tai hallitsee valjakkotyötä.

Lepopihalla tarkoitetaan hyväksyttyä hevoseläinten lepopaikkaa, joka tarjoaa riittävän tilan, veden, suojan, turvallisen alustan, seurannan, ajoneuvoista erottamisen ja lepo-olosuhteet valjakkohevoseläimille pidempien pysähdysten tai työtaukojen aikana.

Tiestatuslevyllä tarkoitetaan vaihdettavaa tieluokan mukaista paluuheijastavaa ja kytkettävästi itsevalaisevaa väri-, reunus- tai tunnuslevyä, jota näytetään hyväksytyssä kasvomerkissä ja jolla osoitetaan hevoseläimen tiesertifiointi, rajoitus, vaara tai luvanvarainen palvelusstatus.

Työhevoseläimen passilla tarkoitetaan virallista yksilökohtaista kirjausta, jota edellytetään työssä käyvältä valjakkohevoseläimeltä. Lomakepohjaa ylläpidetään erikseen keisarillisena työhevoseläimen passin lomakepohjana.

Artikla 6 — Työhevoseläimen passin vaatimus

Yhtään hevoseläintä ei saa käyttää valjakkotyössä, ellei sillä ole yksilöllistä työhevoseläimen passia.

Passin on tunnistettava hevoseläin ja kirjattava soveltuvin osin:

• henkilöllisyys ja omistajuus;
• laji ja tyyppi;
• ikä ja syntymäaika tiedossa olevin osin;
• korkeus ja kuntoluokka;
• tuntomerkit;
• mikrosiru tai virallinen tunnistus;
• tiesertifiointi;
• valjakkotyösertifiointi;
• eläinlääkinnällinen kelpoisuus;
• kavionhoidon tila;
• hampaanhoidon tila;
• rokotus- ja taudinehkäisystatus;
• valjaiden istuvuuden kirjanpito;
• sallittu ajoneuvoluokka;
• sallittu reittiluokka;
• sallittu työkuormaluokka;
• säärajoitukset;
• silmälappujen tai aisteja rajoittavien varusteiden tila;
• maanpinnan opastuslamppujen hyväksyntä, mikäli yksilöllinen hyväksyntä vaaditaan;
• tiestatusmerkin tila;
• lepo-, työ-, tapahtumakirjanpito sekä kirjanpito vammoista, keskeyttämisistä ja työstä poistamisista.

Passin lomakepohja on erillinen oikeudellinen ja hallinnollinen asiakirja. Tämä koodeksi edellyttää sen käyttöä mutta ei sisällytä passia tähän koodeksiin.

Artikla 7 — Toiminnanharjoittajan lupa

Yksikään henkilö ei saa harjoittaa vaunuyritystä, valjakkojen taksiliikennettä, matkailuvaunupalvelua, rahtivaunupalvelua, seremoniavaljakkopalvelua, joukkoliikennettä, hätävaunupalvelua, vuokravaunupalvelua tai julkisen tien vaunupalvelua ilman toiminnanharjoittajan lupaa.

Toiminnanharjoittajan lupaan on vaadittava todistus:

• pätevästä hevoseläinten hoidosta;
• laillisista tallioloista, ulkotarhajärjestelyistä ja lepojärjestelyistä;
• hyväksytyistä reiteistä;
• hyväksytyistä ajoneuvoista;
• hyväksytyistä valjaiksi;
• hyväksytyistä ajajista ja avustajista;
• eläinlääkärin saatavuudesta;
• kaviontrimmaajan saatavuudesta;
• kirjanpitokyvystä;
• säätilan seurannasta;
• hätätoimintasuunnittelusta;
• vakuutuksesta tai julkisesta vastuunalaisuudesta, missä vaaditaan;
• hyvinvointitarkastusten noudattamisesta;
• henkilökunnan koulutuksesta tämän koodeksin ja varusteita koskevan koodeksin osalta.

Toiminnanharjoittajan lupa voidaan keskeyttää välittömästi, jos toiminnan jatkaminen aiheuttaa olennaisen hyvinvointiriskin.

Artikla 8 — Ajajan ja avustajan pätevyys

Yksikään henkilö ei saa ajaa vaunua yleisellä tiellä, kaupallisella reitillä, matkustajia kuljettavalla reitillä, rahtireitillä, julkisen palvelun reitillä, seremoniareitillä tai hätäreitillä ilman lupaa kyseiselle ajoneuvolle, valjakolle, reitille, liikenneolosuhteelle ja palvelutyypille.

Luvan saaneen ajajan on oltava pätevä:

• kuolaimettomassa ajo-ohjauksessa;
• valjaiden tarkastuksessa;
• ajoneuvon tarkastuksessa;
• jarrujen käytössä;
• reitin turvallisuudessa;
• ohittamis- ja pysäytysmerkinnöissä;
• hevoseläimen kehonkielen tunnistamisessa;
• ontumisen ja ahdingon tunnistamisessa;
• kuumuu-, kylmyys-, kosteus-, tuuli- ja alustariskissä;
• matkustajien turvallisuudessa;
• hätäirrotuksessa;
• tapahtumaraportoinnissa;
• yleisövuorovaikutuksen hallinnassa.

Kun reitti, kuorma, liikenne, sää, valjakon koko, palvelutyyppi tai matkustajamäärä edellyttää avustajaa, vaunu ei saa toimia ilman pätevää avustajaa.

Artikla 9 — Ajoneuvon valtuutus

Yhtään vaunua ei saa käyttää, ellei ajoneuvo ole valtuutettu hevoseläimelle tai valjakolle, tyypille, reitille, kuormalle, nopeudelle, jarrutustarpeelle, sääolosuhteelle ja tien pinnalle.

Ajoneuvon valtuutuksessa on otettava huomioon:

• paino;
• tasapaino;
• painopiste;
• aisan tai vetoaisan istuvuus;
• vetohihnan kulma;
• pyörän tai jalaksen kunto;
• jarrujen rakenne;
• hätäirrotus;
• jousitus;
• matkustajan vakavuus;
• kuorman hallinta;
• tielyhdyt;
• suunta- ja jarruvalot;
• taka-statustaulun;
• sivumerkit;
• palveluliveree soveltuvin osin;
• yhteensopivuus valjaiden ja hevoseläimen kanssa.

Ajoneuvon valtuutus ei kata käyttöä eri hevoseläimellä, valjakolla, reitillä, kuormalla tai palvelutyypillä, ellei valtuutus nimenomaisesti kata kyseistä käyttöä.

Artikla 10 — Hevoseläimen tie- ja valjakkotyösertifiointi

Yhtään hevoseläintä ei saa käyttää valjakkotyössä yleisellä tiellä, ellei sillä ole vaadittua tie- ja valjakkotyösertifiointia.

Sertifioinnissa on arvioitava:

• fyysinen kypsyys;
• eläinlääkinnällinen kelpoisuus;
• kavion terveys;
• hengityskelpoisuus;
• sydän- ja verenkiertokelpoisuus;
• tuki- ja liikuntaelinkelpoisuus;
• luonne;
• koulutus;
• liikenteen sietokyky;
• väkijoukon sietokyky;
• melun sietokyky;
• kyky pysähtyä ja seisoa paikallaan;
• kyky lähteä liikkeelle rauhallisesti;
• kyky kääntyä, peruuttaa, väistää ja odottaa;
• kyky työskennellä ehdotetussa valjastuksessa;
• kyky sietää hyväksyttyjä tiemerkkejä ja lamppuja;
• sopivuus ehdotetulle reitille, kuormalle, ajoneuvolle ja säätyyppiin.

Todistus voi olla tavanomainen, väliaikainen, rajoitettu, pelkästään koulutukseen tarkoitettu, palvelukohtainen, reittikohtainen, ajoneuvokohtainen, kausittainen, tilapäinen, keskeytynyt tai peruutettu.

Jokaisen todistuksen on ilmaistava hevoseläimen laillinen kapasiteetti. Todistus, joka ei ilmaise laillista kapasiteettia, voimassaolon päättymistä, tarkastuksen perustetta ja myöntävää viranomaista, on puutteellinen eikä oikeuta julkisen tien valjakkotyöhön.

Vaadittu todistuksen lomakepohja ylläpidetään erillisenä oikeudellisena ja hallinnollisena asiakirjana: keisarillinen valjakkohevoseläimen tie- ja työtodistuksen lomakepohja. Tämä koodeksi edellyttää sen käyttöä mutta ei sisällytä todistuksen lomakepohjaa tähän koodeksiin.

Artikla 11 — Vähimmäisikä valjakkotyöhön

L-luokan hevoseläintä ei saa käyttää julkiseen, kaupalliseen, matkustajia kuljettavaan, rahti-, hätä-, seremonia-, vuokra- tai säännölliseen valjakkotyöhön ennen neljänkymmenenkahdeksan täyden kuukauden ikää. H-luokan hevoseläintä ei saa käyttää tällaiseen työhön ennen kuudenkymmenen täyden kuukauden ikää. Kypsyysluokitus ja yleisen keisarillisen hevoseläinten hyvinvointikoodeksin edellyttämä tiukempi ensimmäisen vuoden eteneminen on sovellettava.

L-luokan hevoseläintä, joka on alle neljänkymmenenkahdeksan täyden kuukauden ikäinen, ja H-luokan hevoseläintä, joka on alle kuudenkymmenen täyden kuukauden ikäinen, ei saa asettaa aktiiviseen vetotyöhön yleisellä tiellä. Jokaisen ensimmäisen kahdentoista kuukauden aktiivisessa vetotyössä olevan hevoseläimen on noudatettava yleisen keisarillisen hevoseläinten hyvinvointikoodeksin artiklaa 60 ja liitettä 5.

Huolellisesti valvottu käsistä tapahtuva totuttaminen, herkkyyden poistaminen, kuormaton valjaiden tutustuttaminen ja ei-vetotoiminen koulutus voi olla laillista, missä yleinen keisarillinen hevoseläinten hyvinvointikoodeksi sen sallii ja missä se ei aiheuta kipua, väsymystä, pelkoa, nivelrasitusta tai henkistä ylikuormitusta.

Artikla 12 — Ei valtuutusta yksin rodun perusteella

Mikään rotu, tyyppi, verilinja, polveutuminen, rekisteristatus, väri, koko, historiallinen käyttö, kansallinen symboliikka tai kaupallinen maine ei tee hevoseläimestä soveltuvaa valjakkotyöhön.

Hyväksyntä on perustuttava yksittäisen hevoseläimen terveyteen, kypsyyteen, koulutukseen, rakenteeseen, luonteeseen, käyntiin, palautumiseen, reittisopivuuteen, valjaiden sopivuuteen ja hyvinvointiin.

Rotu tai risteytys voidaan asettaa etusijalle työkategoriassa vain silloin, kun etusija perustuu toiminnalliseen hyvinvointinäyttöön eikä vapauta yksilöllistä hevoseläintä sertifioinnista.

Artikla 12A — Tiineys, imetys, varsat ja lisääntymissuoja

Tiineenä olevaa hevoseläintä ei saa käyttää valjakkotyössä, ajo-ohjauksessa, aktiivisessa vetotyössä, kaupallisessa ajoneuvotyössä, matkustajia kuljettavassa työssä, rahtityössä, vuokratyössä, taksityössä, hätäajoneuvotyössä, seremoniaajoneuvotypössä eikä julkisen tien ajoneuvotyössä.

Varhaista tiineyttä ei saa pitää turvallisena aikana raskaalle työlle. Tiineelle hevoseläimelle voidaan sallia vain sellainen kevyt ratsastus, taluttaminen, ulkotarha, eläinlääkinnällinen tai terapeuttinen taikka kuntouttava toiminta, jonka nykyinen eläinlääketiede, yleinen keisarillinen hevoseläinten hyvinvointikoodeksi ja hevoseläimen yksilölliset eläinlääkärin rajoitukset sallivat. Tätä koodeksia ei saa käyttää oikeuttamaan tiineelle hevoseläimelle ajoneuvon vetämistä, pidättelemistä, vakauttamista, jarruttamista tai paikallaan seisomista ajoneuvoon kytkettynä.

Selvästi pitkälle edennyttä, loppuraskauden aikana olevaa, lääketieteellisesti haavoittuvaa, korkean riskin, äskettäin paritettua, äskettäin varsanutta, synnytyksen jälkeistä tai imettävää hevoseläintä ei saa määrätä valjakkotyöhön, ajoneuvoon kytkettyyn työhön, ratsastustyöhön, ajo-ohjaukseen, koulutustyöhön, julkiseen näyttämiseen, kaupalliseen työhön, urheilutyöhön, seremoniatyöhön, vuokratyöhön, matkailutyöhön eikä muuhun työhön. Sallittua on vain eläinlääkärin nimenomaisesti sallima tai vaatima ulkotarha, hellävarainen käsittely, eläinlääkinnällinen tutkimus, eläinlääkinnällinen hoito, hyvinvoinnin mukainen liikkuminen tai terapeuttinen liikkuminen nykyisen eläinlääketieteen mukaisesti.

Imettävää tai varsaa imettävää hevoseläintä ei saa käyttää julkisessa, kaupallisessa, taksi-, rahti-, vuokra-, hätä-, seremonia-, matkailu- eikä säännöllisessä valjakkotyössä. Varsaa ei saa sitoa, taluttaa vierelle, ajaa vierellä, näyttää osana valjakkotyötä eikä kuljettaa osana valjakkotyötä houkuttelutarkoituksessa, julkisuuden vuoksi, koulutuksen helpottamiseksi tai asiakaskysynnän takia.

Kun tiineys todetaan tai sitä perustellusti epäillään valjakkotyötehtävän aikana, hevoseläin on poistettava aktiivisesta vetotyöstä välittömästi, ajoneuvo on tehtävä turvalliseksi laillisin keinoin ja hevoseläimelle on tehtävä asianmukainen eläinlääkinnällinen arviointi ja passin statuksen muutos.

Hevoseläintä ei saa rangaista, myydä, salata, siirtää, ylityöllistää eikä kirjata virheellisesti sen vuoksi, että tiineys, tiineysepäily, imetys, lisääntymissoveltuvuus tai varsan hyvinvointi estää valjakkotyön.

Artikla 12B — Tiineysstatus-tiestatuslevy

Tiineenä olevan hevoseläimen, joka laillisesti on yleisellä tiellä sallittuun muuhun kuin valjakkotyötarkoitukseen, on näytettävä hyväksyttyä tiineysstatus-tiestatuslevyä kasvomerkissä, missä keisarillinen yleisten teiden hevoseläinten statusmerkintästandardi sitä edellyttää.

Tiineysstatus-levyn on oltava tieluokan paluuheijastava ja kytkettävästi valaistu valkoinen kenttä, jossa on violetti reunus ja hyväksytty tiineenä olevan hevoseläimen, vanhempi-ja-varsa- tai tiineyskuvake. Levyn on ohjeistettava tienkäyttäjiä, ajajia, ratsastajia, käsittelijöitä ja palveluhenkilöstöä antamaan lisätilaa, välttämään painetta, välttämään ahdistamista ja välttämään tarpeetonta viivyttämistä.

Yksikään valjakkotyön toiminnanharjoittaja, ajaja, tarkastaja, matkustaja, asiakas, tapahtumanjärjestäjä tai viranomainen ei saa pitää tiineysstatus-levyä lupana valjakkotyöhön. Tiineysstatus-merkintä on suojaavaa tieinformaatiota, ei työn valtuutus.

Artikla 12C — Kuntoluokka, lihaskunto ja fyysinen valmius

Yhtään hevoseläintä ei saa sertifioida tai käyttää valjakkotyöhön, jos sen kuntoluokka, lihaskehitys, selkälinja, palautumiskapasiteetti, paino tai yleinen fyysinen valmius tekee annetusta työstä epäreilua tai turvattomia.

Alipainoinen, nääntynyt, nopeasti laihtumassa oleva, huonosti lihastunut, uupunut, huonokuntoiseksi mennyt, liikalihava, aineenvaihdunnallisesti haavoittuva tai selvästi huonokuntoinen hevoseläin on poistettava valjakkotyöstä, kunnes eläinlääkinnällinen hyväksyntä ja kuntoutusvaatimukset on täytetty.

Suurta ruhonkokoa, raskasta rotutyyppiä, paksua karvaa, rauhallista luonnetta tai historiallista vetoeläimen mainetta ei saa käyttää tekosyynä huonolle kunnolle, huonolle palautumiselle tai liian suurelle kuormalle.

Artikla 12D — Lääkitys, rauhoittaminen, doping ja kivun peittäminen

Yhtään hevoseläintä ei saa käyttää valjakkotyössä minkään sellaisen lääkityksen, rauhoittavan aineen, trankilisaattorin, kipulääkkeen, tulehduskipulääkkeen, piristävän aineen, rauhoittavan aineen, peittävän aineen, suoritusta muuttavan aineen tai hoidon vaikutuksen alaisena, joka peittää kipua, ontumista, sairautta, väsymystä, lämpöstressiä, kylmästressiä, hengitysvaikeuksia, pelkoa, sairailua tai kelpaamattomuutta; heikentää koordinaatiota, arviointikykyä, tasapainoa, hengitystä, verenkiertoa, palautumista tai turvallista käyttäytymistä; lisää suorituskykyä keinotekoisesti; tukahduttaa varoitusmerkkejä; tai muuten tekee työskentelystä turvattomia tai salaa tilan, joka edellyttää rajoitusta tai keskeyttämistä.

Välttämätön ylläpito- tai hoitolääkitys ei automaattisesti estä valjakkotyötä. Työ on laillista vain, jos hoitava eläinlääkäri vahvistaa kirjallisesti, että lääkitys ei peitä asiaan liittyvää kipua, ontumista, sairautta, väsymystä, pelkoa, lämpö- tai kylmästressiä tai muuta kelpaamattomuutta; heikennä turvallista toimintaa; lisää keinotekoisesti suorituskykyä; tukahduta varoitusmerkkejä; tai ole ristiriidassa hevoseläimen todistuksen, passin, varoitusaikarajoitusten, palvelusääntöjen tai nykyisen tilan kanssa. Lääkitys, tarkoitus, annos, ajoitus, tarkistuspäivä ja kaikki työrajoitukset on kirjattava. Hevoseläimen työllistäminen, koska hoito on peittänyt kelpaamattomuuden merkit, pysyy laittomana.

Yksikään henkilö ei saa antaa, pyytää, sallia, salata eikä jättää ilmoittamatta lääkitystä tai hoitoa tarkoituksena läpäistä tarkastus, ylläpitää aikataulua, suorittaa reitti loppuun, piilottaa ontumista, rauhoittaa pelkoa, tukahduttaa vastarintaa tai lisätä näennäistä työkapasiteettia.

Artikla 12E — Elämä työn ulkopuolella

Valjakkohevoseläintä ei saa sertifioida, jos sen tavanomainen asuminen, ulkotarha, sosiaalinen kanssakäyminen, ruokinta, vedensaanti, uni, palautuminen, eläinlääkinnällinen hoito, kavionhoito, käsittely tai eläkkeellejäämistä koskevat järjestelyt eivät täytä yleistä keisarillista hevoseläinten hyvinvointikoodeksia.

Hyvä käyttäytyminen työssä ei korjaa lainvastaisia elinolosuhteita työn ulkopuolella. Yritys ei voi ylläpitää laillista julkista vaunupalvelua pitämällä hevoseläimiä laittomissa yksityisissä olosuhteissa.

Artikla 13 — Yleinen kelpoisuus työhön

Valjakkohevoseläin ei saa työskennellä, ellei se ole kelpaava sinä päivänä annettuun työhön.

Hevoseläin on kelpaamaton työhön, jos se osoittaa tai sen perustellusti epäillään osoittavan:

• ontumista;
• epätasaista käyntiä;
• haluttomuutta kivun, pelon, uupumuksen tai sekavuuden vuoksi;
• hengitysvaikeuksia;
• yskää, joka voi vaikuttaa työn turvallisuuteen;
• poikkeavaa hikoilua;
• lämpöstressiä;
• kylmästressiä;
• kuivumista;
• koliikkioireita;
• kuumetta;
• turvotusta;
• haavoja valjaiden alueiden alla;
• hankaumia, haavaumia, mustelmia tai karvanlähtöä valjaista;
• selkäkipua;
• hartia kipua;
• niskakipua;
• kasvokipua;
• kavion kipua;
• suuvammaa;
• neurologisia oireita;
• paniikkia, lamaantumista, jähmettymistä, karkaamista, takajaloille nousemista, toistuvaa kieltäytymistä tai puolustautumiskäyttäytymistä;
• mitä tahansa tilaa, joka tekee työskentelystä turvattomia tai epäreilua.

Artikla 14 — Eläinlääkinnällinen, kavionhoito- ja hammashoito

Jokaisella valjakkohevoseläimellä on oltava säännöllinen eläinlääkinnällinen, kavionhoito- ja hammashoito, joka sopii sen työhön. Aktiivisten valjakkohevoseläinten osalta säännöllinen eläinlääkinnällinen hoito tarkoittaa täydellistä eläinlääkinnällistä kelpoisuustutkimusta vähintään kuuden kuukauden välein tai aiemmin, jos työkuorma, ikä, tiineys, imetys, sairaus, vamma, ilmastokuormitus, lääkitys, reitin vaikeus tai nykyinen eläinlääketiede sitä edellyttää. Kavionhoitoa on tehtävä väliajoin, jotka sopivat kavion kasvuun, kulumiseen, reitin pintaan, trimmaus- tai kengitysmenetelmään ja vuodenaikaan, tavallisesti neljän tai kahdeksan viikon välein. Hampaiden arviointi on tehtävä vähintään kahdentoista kuukauden välein tai useammin, jos ikä, kunto, pureskelu, paino, päitsien istuvuus tai eläinlääkärin ohje sitä edellyttää.

Toimivaltainen viranomainen voi vaatia:

• säännöllistä eläinlääkinnällistä kelpoisuustutkimusta;
• kauden alun tutkimusta;
• vamman jälkeistä hyväksyntää;
• hengitysarviointia;
• sydänarviointia;
• ontumanarviointia;
• kavionhoidon kirjanpitoa;
• kengitys- tai trimmauskirjanpitoa;
• hammaskirjanpitoa;
• valjaiden kosketusalueen arviointia;
• kuntoluokan seurantaa.

Yhtään hevoseläintä ei saa palauttaa valjakkotyöhön vamman, sairauden, ontumisen, romahduksen, lämpöstressin, kylmästressin, valjasvamman, hengitysvaikeuden, liikennetrauman tai vakavan tapahtuman jälkeen ilman toimivaltaisen viranomaisen edellyttämää hyväksyntää.

Artikla 14A — Tauti, tarttuva sairaus ja bioturvallisuus

Yhtään hevoseläintä, joka osoittaa kuumetta, tarttuvan taudin merkkejä, infektiivistä erittämistä, selittämätöntä yskää, hengityssairautta, ripulia, neurologisia oireita, poikkeavaa letargiaa tai muuta tautiriskiä, ei saa käyttää valjakkotyössä eikä tuoda julkiselle vaunupaikalle, odotuslahdelle, lepopihalle, vuokrauspihalle, taksireitille, joukkoliikennereitille, tapahtumareitille tai palvelupihallee muuta kuin tarvittavaa eristämistä tai eläinlääkinnällistä siirtoa varten.

Toiminnanharjoittajien on ylläpidettävä taudinehkäisymenettelyjä yhteisille pysäkeille, lepopihalle, vesipaikoille, valjasten alueille, ajoneuvoille ja välipysäkeille.

Toimivaltainen viranomainen voi keskeyttää hevoseläimen, valjakon, tallin, reitin, pysäkin, lepopihin, toiminnanharjoittajan, piirin tai palveluluokan epäillyn tai vahvistetun epidemian, karanteenin tai julkisen eläinterveyden riskin aikana.

Artikla 14B — Kavionsuojaus, tievetovoimaisuus ja alustan yhteensopivuus

Valjakkohevoseläimellä on oltava kavion suojaus, trimmaus, kengitys tai paljasjalkainen hoito, joka sopii reitille, säälle, pinnalle, kaltevuudelle, nopeudelle, kuormalle, jarrutustarpeelle ja yksilölliselle kavion kunnolle.

Yhtään hevoseläintä ei saa työllistää löysällä, siirtyneellä, liian pitkäksi kasvaneella, kivuliaalla, vaarallisesti kuluneella, sopimattomalla tai liukkaalla kavionsuojauksella.

Paljasjalkainen työ on laillista vain, jos yksilöllinen kavion kunto ja reitin pinta tekevät siitä hyvinvoinnin kannalta sopivaa. Kengät, saappaat, nastakengät, pehmusteet, wolframhitsaus, kuvut tai muut vetovoimalaitteet ovat laillisia vain, jos ne on sovitettu, huollettu, reitille sopivat eivätkä luo uutta hyvinvointiriskiä.

Reitti on evättävä, rajoitettava tai keskeytettävä, jos kavion vetovoimaisuutta ei voida tehdä turvalliseksi aiheuttamatta kavion kipua, raajojen rasitusta, liukastumista, tärinää, liiallista tärähdystä tai turvattomia kompensatorisia ponnisteluja.

Artikla 15 — Luonne ja tieluotettavuus

Valjakkohevoseläimen on oltava koulutettu ja luonteeltaan soveltuva tieympäristöön, jossa se työskentelee.

Julkisen tien valjakkohevoseläimen on kyettävä:

• seisomaan rauhallisesti tavanomaisissa liikenneolosuhteissa;
• liikkumaan eteenpäin ilman paniikkia;
• pysähtymään luotettavasti;
• odottamaan risteyksissä ja liikennemerkeissä;
• sietämään tavanomaisia jalankulkijoita, pyöräilijöitä, vaunuja, eläimiä ja yleistä liikettä;
• reagoimaan laillisiin kuolaimettomiin ajo-ohjauskomentoihin;
• hyväksymään hyväksytyt statusmerkit;
• hyväksymään hyväksytyn vaunujen valaistuksen;
• hyväksymään hyväksytyt hevoseläinten maanpinnan opastuslamput käytettäessä;
• palautumaan tavanomaisesta säikähdyksestä ilman hallitsematonta pakoa;
• työskentelemään turvallisesti määrätyn parin, tandemin tai valjakon kanssa soveltuvissa tapauksissa.

Hevoseläintä, joka pysyy hallittavana vain pelon, uupumuksen, kivun, liiallisen hillinnän, kiellettyjen varusteiden, ankaran korjauksen, äärimmäisten silmälappujen tai jatkuvan tukahduttamisen avulla, ei saa sertifioida tielle.

Artikla 15A — Henkinen hyvinvointi, lamaantuminen ja teennäinen rauhallisuus

Hiljaisuutta, tottelevaisuutta, liikkumattomuutta, sietokykyä, vastarinnan puuttumista tai näennäistä tylsistymistä ei saa pitää hyvinvoinnin tai sopivuuden todisteena, jos hevoseläin osoittaa lamaantumista, opittua avuttomuutta, masennusta, kroonista pelkoa, uupumusta, tukahduttamista, irrallisuutta, toistuvaa jähmettymistä tai tavanomaisen kiinnostuksen menetystä.

Valjakkohevoseläintä on arvioitava luottavaisuuden, uteliaisuuden, palautumisen säikähdyksen jälkeen, halukkuuden sitoutua, rentoutumiskyvyn ja kroonisen pelon indikaattorien puuttumisen osalta.

Hevoseläin, joka vaikuttaa hallittavalta vain siksi, että se on lakannut vastustamasta, on poistettava valjakkotyöstä ja arvioitava hyvinvointihuolena.

Artikla 16 — Valjakon yhteensopivuus

Yhtään hevoseläintä ei saa sijoittaa pariin, tandemiin, valjakolle tai moninkertaiseen valjastukseen, ellei yhdistelmä ole sopiva.

Valjakon sopivuudessa on otettava huomioon:

• koko;
• askel;
• nopeus;
• voima;
• luonne;
• koulutustaso;
• tieluottavaisuus;
• vetämistyyli;
• jarruttamisen ja pidättelemisen rooli;
• etuhevosen tai aisahevosen tehtävä;
• kokemus muiden hevoseläinten kanssa;
• yhteensopivuus liikenteen, väkijoukkojen, sään ja hätätilanteiden olosuhteissa.

Rauhallista hevoseläintä ei saa käyttää peittämään, vetämään, hillitsemään tai kompensoimaan kelpaamatonta, panikkaantuvaa, aggressiivista, uupunutta, ontuvaa tai riittämättömästi koulutettua hevoseläintä.

Artikla 17 — Poistaminen työstä

Valjakkohevoseläin on poistettava välittömästi työstä, jos työn jatkaminen aiheuttaisi olennaisen hyvinvointiriskin.

Työstä poistamisen voi määrätä:

• ajaja;
• avustaja;
• toiminnanharjoittaja;
• eläinlääkäri;
• hyvinvointitarkastaja;
• tie- ja hevoseläinvartioston;
• toimivaltainen viranomainen;
• mikä tahansa lain valtuuttama pelastusviranomainen.

Yksikään henkilö ei saa rangaista, alentaa arvossa, myydä, salata, ylityöllistää tai muuten kostaa hevoseläimelle, koska se poistettiin työstä.

Artikla 18 — Ennen työtä tehtävä tarkastus

Ennen jokaista työjaksoa ajajan tai määrätyn pätevän henkilön on tarkastettava hevoseläin, valjaat, ajoneuvo, reittiolosuhteet, sääolosuhteet, tiestatusmerkit ja valaistus.

Hevoseläintarkastuksen on sisällettävä:

• yleinen asenne;
• käynti ja ravikäynti, ravikäynti on vaadittava ontuman seulontaan ellei ravaaminen olisi turvattomia tai eläinlääkärin rajoitus toisin määrää;
• hengitys;
• nesteytysoireet;
• hikoilu tai karvan kunto;
• haavat, hankaumat, turvotus tai kuumuus;
• valjaiden kosketusalueet;
• kavion kunto;
• kenkien tai kavionsuojauksen tukevuus soveltuvin osin;
• kuntoluokka ja väsymyksen merkit;
• säähän sopivuus;
• tiestatuslevyn tarkkuus;
• maanpinnan opastuslamppujen istuvuus, jos käytetään.

Ajoneuvotarkastuksen on sisällettävä:

• jarrut;
• pyörät tai jalakset;
• aisat tai vetoaisa;
• vetohihnat;
• takavyön liitäntä;
• hätäirrotus;
• jousitus;
• matkustajaportaat ja ovet;
• kuorman hallinta;
• tielyhdyt;
• suunta- ja jarruvalot;
• taka-statustaulun;
• sivumerkit.

Mitään työtä ei saa aloittaa ennen kuin hyvinvointi- tai turvallisuusriskin aiheuttavat viat on korjattu.

Artikla 18A — Hätäirrotusharjoitukset, välineet ja valjakkomenettelyt

Jokaisen valjakkotoiminnanharjoittajan on ylläpidettävä ja harjoitettava hätäirrotusmenettelyjä jokaiselle käytössä olevalle ajoneuvoluokalle, valjastustyypille, reittiluokalle ja palvelutyypille.

Ajajat ja avustajat on koulutettava ja säännöllisesti harjoiteltava turvallisessa pysäyttämisessä, matkustajien poistamisessa, irrottamisessa, vetohihnojen vapautuksessa, aisan tai vetoaisan vapautuksessa, takavyön vapautuksessa, takertumisen hallinnassa, valjakon erottamisessa, loukkaantuneen hevoseläimen suojaamisessa, liikenteen suojaamisessa ja hätäviestinnässä.

Valjakkohevoseläimet on myös koulutettava ja säännöllisesti harjoiteltava ilman pelkoa, tulvimista, kipua, rangaistusta tai liiallista hillintää sietämään laillisia hätäirrotusmenettelyjä, turvallista pysäyttämistä, seisomista matkustajien poistuessa, irrottamista epätavallisissa paikoissa, käsittelijän lähestymistä stressin aikana, vetohihnojen tai aisan vapautusta, valjakon erottamista, hätävälineitä valjaiden lähellä ja rauhallista siirtymistä turvalliseen paikkaan.

Jokaisessa vaunussa on oltava mukana tai välittömästi saatavilla hyväksytyt hätäirrotusvälineet, jotka sopivat valjaille ja ajoneuvolle.

Parilla, tandemilla, four-in-handilla, valjakolla tai välipysäkkipalvelulla on oltava kirjallinen hätäirrotussuunnitelma, joka käsittelee etuhevosten, aisahevosten, vetohihnojen, vetoaisan, aisojen, ohjasten tai ajo-ohjasten ja ajoneuvon liikkeen erilaisia riskejä.

Palvelu ei saa toimia, jos sen ajaja, avustaja, ajoneuvo, valjaat tai reitin suunnittelu tekee oikea-aikaisesta hätäirrotuksesta epäkäytännöllistä.

Artikla 19 — Työn jälkeinen tarkastus

Jokaisen työjakson jälkeen hevoseläin on tarkastettava:

• ontumisen varalta;
• poikkeavan väsymyksen varalta;
• hengityksen poikkeavuuden varalta;
• liiallisen hikoilun varalta;
• kylmettymisen varalta;
• kuivumisen varalta;
• valjaiden hankaumien varalta;
• turvotuksen varalta;
• kuumuuden varalta;
• mustelmien varalta;
• selän arkuuden varalta;
• hartioiden arkuuden varalta;
• rinnan tai vatsaremmin arkuuden varalta;
• hännänalueen ärsytyksen varalta;
• käyttäytymisen heikkenemisen varalta;
• pelon, lamaantumisen tai kieltäytymisen varalta työn aiheuttamana.

Löydökset on kirjattava, missä passi, toiminnanharjoittajan lupa, palvelusäännöt tai toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää.

Artikla 19A — Valjaiden hankaumien paheneminen

Hajonnut iho, verenvuoto, turvotus, kuumuus, avoimet haavat, painehaavat, tulehtuneet hankaumat tai kivullinen valjaiden kosketuksesta aiheutunut vamma tekee hevoseläimestä kelpaamattoman työhön, kunnes eläinlääkinnällinen tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä on saatu.

Toistuva karvanlähtö, uusiutuvat hankaumat, valkoiset karvat paineesta aiheutuneesta vammasta, jatkuva arkuus, toistuva turvotus tai toistuvat käyttäytymismerkit valjaistamisen yhteydessä edellyttää valjaiden uudelleensovitusta, ajoneuvon uudelleenarviointia ja työn rajoittamista.

Krooninen valjaiden hankausmalli voi oikeuttaa valjaiden, ajoneuvon, ajajan, toiminnanharjoittajan, reitin tai valjakkotyösertifioinnin keskeyttämiseen.

Artikla 20 — Työ- ja lepokirjanpito

Kaupallisessa, julkisessa, yksityisessä, hätä-, vuokra-, matkailu-, rahti-, seremonia-, koulutus-, maatalous- ja hallinnon valjakkotyössä on pidettävä päivittäistä työkirjanpitoa.

Kirjanpidon on sisällettävä:

• hevoseläimen henkilöllisyys;
• ajoneuvon henkilöllisyys;
• ajajan henkilöllisyys;
• avustajan henkilöllisyys soveltuvin osin;
• reitti;
• kuorma tai matkustajamäärä;
• aloitusaika;
• lopetusaika;
• aktiivisen vetotyön aika;
• odotusaika;
• lepojaksot;
• valjaattomat jaksot;
• sääkuormitustaso;
• tapahtumat;
• hyvinvointihavainnot;
• laitteiden viat;
• merkkien ja valaistuksen viat;
• työstä poistaminen;
• eläinlääkinnälliset tai viranomaisenmääräykset.

Kirjanpidon on oltava saatavilla tarkastusta varten.

Työ-, kuorma-, matkustaja-, reitti-, ilmasto-, voimakoe-, ruumiinpaino-, eläinlääkinnällinen, lääkitys-, tapahtumakirjanpito, tarkastus-, ajoneuvo-, valjaat-, lupa-, todistus-, keskeyttämis- ja palautumiskirjanpito on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta. Vakavan vamman, romahduksen, törmäyksen, karkaamisen, takertumisen, syytteeseenpanon, keskeyttämisen, kuoleman tai riitautetun sertifioinnin osalta kirjanpito on säilytettävä, kunnes jokainen tutkimus, menettely, muutoksenhaku ja vanhentumisaika on saatu päätökseen, vaikka se kestäisi pidempään.

Kirjanpidon on pysyttävä sidottuna yksilölliseen hevoseläimeen myynnin, siirron, toiminnanharjoittajan vaihtumisen, eläkkeelle jäämisen, viennin, luvan vanhenemisen tai yritystoiminnan lopettamisen jälkeen. Yhtään kirjausta ei saa poistaa. Korjauksen on säilytettävä alkuperäinen merkintä ja yksilöitävä tekijä, päiväys, syy ja vahvistus.

Artikla 20A — Keskitetty työkuormakirjanpito ja peukaloinnin estämissääntö

Työkirjanpidon on oltava sidottuna yksilölliseen työhevoseläimen passiin ja toimivaltaisen viranomaisen edellyttämään keskitettyyn keisarilliseen tietojärjestelmään.

Toiminnanharjoittaja ei saa tuhota, muuttaa, jakaa, piilottaa, viivyttää, kopioida, korvata, väärentää eikä säilyttää yksityisesti kirjanpitoa tavalla, joka estää tarkastajia selvittämästä hevoseläimen todellista työkuormaa, lepoa, reittiä, ajoneuvoa, ajajaa, lääkitystilaa, vammahistoriaa tai tapahtumahistoriaa.

Tarkastajat voivat verrata passin tietoja, toiminnanharjoittajan lokeja, reittilokeja, lepopihojen lokeja, ajoneuvon lokeja, säätietoja, lähetyskertoja, matkustajakirjanpitoa, eläinlääkinnällistä kirjanpitoa, kaviontrimmaajan kirjanpitoa ja tarkastuskirjanpitoa ylityön tai petoksen havaitsemiseksi.

Artikla 21 — Tapahtumien ilmoittaminen

Seuraavat on ilmoitettava toimivaltaisen viranomaisen edellyttämällä tavalla:

• kaatuminen;
• törmäys;
• karkaaminen;
• hallinnan menetys;
• lämpöstressi;
• kylmästressi;
• romahdus;
• vakava säikähdys;
• tieestyminen, joka luo vaaran;
• ontuminen työn aikana;
• valjaiden pettäminen;
• ajoneuvon pettäminen;
• jarrujen pettäminen;
• valaistuksen pettäminen vaaditun valaistuksen aikana;
• merkin pettäminen;
• matkustajan loukkaantuminen;
• yleisön loukkaantuminen;
• hevoseläimen loukkaantuminen;
• ylityöepäily;
• kielletyn varusteiden löytäminen;
• mikä tahansa tapahtuma, joka edellyttää hätäirrotusta.

Tapahtumien ilmoittaminen ei itsessään perusta syyllisyyttä. Ilmoittamatta jättäminen voi muodostaa rikkomuksen.

Artikla 21A — Automaattinen korkein hyvinvointi- ja väärinkäyttötutkinta

Mikä tahansa valjakkotyön aikana tapahtuva kuolema, romahdus, lopettaminen, vakava vamma, lämpöstressitapahtuma, kylmästressitapahtuma, vakava hengitysvaikeus, karkaaminen, vakava törmäys, vakava valjaisiin takertuminen, vakava ajoneuvon pettäminen tai hätäirrotus käynnistää välittömän korkeimman tason hyvinvointi- ja väärinkäyttötutkinnan.

Tutkinnassa on arvioitava hevoseläin, ajaja, toiminnanharjoittaja, ajoneuvo, valjaat, reitti, sää, työkuorma, kirjanpito, lääkitystila, kavion kunto, lepohistoria, aiemmat tapahtumat ja kaikki laiminlyönnin, väärentämisen, ylityön, salaamisen tai laittoman paineen merkit.

Korkein tutkinta ei oleta syyllisyyttä, mutta yksikään henkilö ei saa pitää tapahtumaa tavanomaisena, vähäisenä, yksityisenä, maineeseen liittyvänä tai pelkästään satunnaisena ennen kuin hyvinvointi- ja väärinkäyttötekijät on tutkittu.

Hevoseläin, valjakko, ajoneuvo, reitti, ajaja ja toiminnanharjoittaja voidaan keskeyttää tutkinnan ajaksi, jos toiminnan jatkaminen voisi vaarantaa hyvinvointia, todisteet tai yleistä turvallisuutta.

Artikla 22 — Laillinen ajo-ohjauspäitset ja varusteita koskevan koodeksin noudattaminen

Kaikkien valjaiden, päitsien, hillintävarusteiden, ajo-ohjausvarusteiden, koristeellisten varusteiden, valaisimien kiinnikkeiden, merkkien kiinnikkeiden ja ajoneuvoon kytkettyjen varusteiden on noudatettava keisarillista varusteita, hillintävälineitä ja hyvinvointia koskevaa koodeksia.

Vain suoran vaikutuksen sivureima, sellaisena kuin keisarillinen varusteita, hillintävälineitä ja hyvinvointia koskeva koodeksi sen määrittelee, on laillinen valjakkotyön päitsinä.

Laillisen valjakkotyön sivuvetoaisan on:

• tarjottava suora itsenäinen lateraalinen ohjastoimi;
• kiinnitettävä jokainen ajo-ohjasviiva suoraan turparemmin vastaavalle sivulle;
• välitettävä viivan kireys ilman vipuvaikutusta, varsia, keskeistä leuan alapuolista nivelpistettä, ristikkäisiä remmejä, liukukireytyviä remmejä, kiristyvää toimintaa, kiertyvää toimintaa, pyörä- tai lohkotoimintaa eikä voimakertoimia;
• vapautettava paine välittömästi ja täydellisesti, kun ohjaskireys vapautetaan;
• pysyttävä mekaanisesti vakaana pitkien ohjasten käytössä eikä saa kiertää, väääntyä, siirtyä, kääntyä väärin päin, romahtaa tai nousta tai laskea kasvoilla ohjatessa, pysähdyttäessä, peruuttaessa, kääntyessä, odottaessa tai hätäkäsittelyssä;
• käyttää leveää, sileää, joustavaa, painejakaantuvaa turparemmiä, joka on oikeaoppisesti sijoitettu tukevalle nenäluulle;
• ei sisältää ketjua, rautalankaa, kaapelia, metallista painepalkkia, kovaa solmua, sahalaitaa, terävää reunaa, kapeaa paineenkestävää narua eikä muita paineenkeskittämiskomponentteja;
• täyttää tämän koodeksin julkisen tien päitsien, kasvomerkkien, sovituksen, tarkastuksen ja sertifioinnin vaatimukset.

Seuraavia ei saa käyttää valjakkotyössä:

• bosaalit ja bosaalintyyppiset laitteet, mukaan luettuina perinteiset raakanahkabosaalit ja nykyaikaiset leveät, pehmusteiset tai ei-raakanahkaiset bosaalit;
• mekaaniset hackamorelit ja kaikki vipuvaikutukselliset, kiertyvät, pyörä-, kukka-, monirengas- tai voimaa vahvistavat hackamorelit;
• ristiinvedettävät, leuan ali kiristyvät, liukuvat, kiertyvät ja viivästetyn vapautuksen kuolaimettomia ohjia sisältävät suitsimukset;
• yhdistetyt sivureima-hackamoresuitsimutkset;
• kaksoisohjainten kuolaimeton järjestely, joka sisältää bosaalin, hackamoren, vipujärjestelmän, kiristysjärjestelmän tai toisen painejärjestelmän;
• köysihalsteri-suitsimutkset, köysisivureimakset ja köysinäkipainettavat laitteet;
• kuolaimet, toiminnalliset kuolaimet, suukappaleet, yläjohtimet, kantavat ohjat, sivujohtimet, tarkistusohjat, juoksevat martingaalit, kiinteät martingaalit, vetoohjajärjestelmät, ketjuhillintä, suuhillintä, vänkärit, kipuun perustuvat hillintävarusteet ja viivästetyn vapautuksen kielletyt varusteet;
• kaikki päitset, jotka eivät täytä suoran vaikutuksen sivureiman oikeudellista määritelmää.

Bosaalit ovat kiellettyjä valjakkotyössä, koska niiden ohjat tai ajo-ohjat toimivat yhteisestä keskeisestä kiinnityksestä nenän tai leuan alapuolelta eikä itsenäisistä lateraalisista kiinnityksistä. Ne eivät tarjoa suoraa itsenäistä vasen-oikea-ohjasvaikutusta, jota tarkat pitkät ohjat edellyttävät.

Mekaaniset hackamorelit ovat kiellettyjä valjakkotyössä, koska epäsymmetrinen pitkien ohjasten kireys toimii vipuvaikutuksen ja kierron kautta eikä suoran lateraalisen turparemmin vaikutuksen kautta. Laite voi kiertää tai nousta ylös kasvoilla, muuttaa paineen sijaintia, heikentää ohjaustarkuutta ja kohdistaa vältettävissä olevaa painetta herkille kasvon, leuan, leuan alaosan tai niskanauhan rakenteille.

Ristiinvedettävät ja siihen liittyvät kiristyvät mallit ovat kiellettyjä, koska ne jakavat ja pitävät painetta pään ympärillä, voivat viivyttää täydellistä vapautusta eivätkä tarjoa vaadittua suoraa itsenäistä lateraalista toimintaa.

Kaupallinen nimi, pehmustus, väitetty pehmeysominaisuus, perinteinen asema, palvelusstatus, hätästatus tai lisäsivureiman sisällyttäminen ei tee kielletystä valjakkotyön päitseistä laillisia. Mekaaninen toiminta ja todellinen rakenne määrittävät luokituksen.

Artikla 23 — Valjaiden istuvuus

Valjaat on sovitettava yksilölliselle hevoseläimelle ja määrätylle ajoneuvolle.

Valjaat eivät saa:

• rajoittaa hengitystä;
• painaa henkitorvea;
• rajoittaa hartioiden liikettä;
• rajoittaa niskan liikettä;
• rajoittaa selän liikettä;
• rajoittaa hännän liikettä;
• luoda hermopainetta;
• hangata, nipistää, mustelmoida, turvottaa, raapia, kuumentaa, haavoittaa tai poistaa karvaa;
• vaatia hevoseläintä kantamaan ajoneuvon painoa kivuliaan kehon rasituksen kautta;
• kompensoida huonoa ajoneuvon tasapainoa, huonoja jarruja, huonoa aisan istuvuutta, liiallista kuormaa, sopimatonta reittiä tai epävakaata rakennetta.

Pehmustus ei laillistaa huonoa istuvuutta.

Artikla 24 — Luokit, rintaremmit, takavyöt, hänänaluset ja liitokset

Luokkien, rintaremmien, takavyöjen, pidätysvarusteiden, vetohihnojen, aisojen, vetoaisojen, valjassatulojen, vyötäröremien, vatsaremien, hännänalusten ja niihin liittyvien kiinnitysten on jaettava veto-, vakauttamis-, kääntymis- ja pidätysvoimat turvallisesti.

Takavyö tai pidätysvarusteita on vaadittava, kun reitistä, kaltevuudesta, ajoneuvosta tai pysähtymisvaatimuksesta muuten seuraisi, että ajoneuvo ajaa hevoseläimen päälle.

Yhtään hevoseläintä ei saa tehdä ajoneuvon jarrutusjärjestelmäksi.

Hännänalunen tai hännänalueen vakauttavaa laitetta saa käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä ja oikein sovitettu. Se ei saa nostaa, kiinnittää, näyttää, ärsyttää tai hillitä häntää ulkonäön takia.

Artikla 25 — Julkisen tien päitset ja kasvomerkit

Jokaisen yleiselle tielle tulevan valjakkohevoseläimen on käytettävä hyväksyttyjä julkisen tien kuolaimettomia päitsiä, joihin on kiinnitetty hyväksytty kasvomerkki, joka näyttää hevoseläimen nykyisen tiestatuslevyn.

Kasvomerkki voidaan integroida tai muodostaa:

• merkkiä kantavasta frenterasta, mukaan luettuina kapeat, X-muotoiset, haarautuvat, leveät, koristeelliset tai levymäiset muodot;
• merkkiä kantavasta muserolasta, mukaan luettuna leveä turparemmi tai nenäosa, joka toimittaa tuon tehtävän, riippumatta siitä kiinnittyykö se otsaremmiin tai niskaremmiin.

Se seikka, että kasvomerkki sijaitsee pääasiallisesti tukevalla nenäselällä eikä otsalla, ei estä sen hyväksymistä.

Merkin on tarjottava erillinen, visuaalisesti selvästi erottuva näyttökenttä vaihdettavaa tieluokan paluuheijastavaa ja kytkettävästi itsevalaisevaa tiestatuslevyä varten. Levy voi olla suuri ympyrä, neliö, vinoneliö, suorakulmio, kilpi, tunnuksen muotoinen tai muu hyväksytty yksinkertainen näkyvä muoto.

Levyn on oltava riittävän suuri, jotta tavanomaiset tienkäyttäjät voivat tunnistaa sen edestä sovellettavalla tietarkastusetäisyydellä. Sitä ei saa piilottaa, jakaa, jäljitellä eikä visuaalisesti hukkua harjaan, otsatukaan, remmeihin, ketjuihin, nastoihin, mitaleihin, kohokoristeisiin, filigraaniin, tupsuihin tai muuhun koristeeseen.

Kun kasvomerkki on sijoitettu otsalle, otsatukka voidaan jakaa, punoa sivuun tai muutoin inhimillisesti hallita tarvittaessa näkyvyyden vuoksi, mutta sitä ei saa kivuliaasti vetää, leikata, liimata, sitoa epämukavuuteen tai hillitä hevoseläintä ärsyttävällä tavalla.

Kun kasvomerkki on kiinnitetty muserolaan, turparemmiin tai nenäosaan tai integroitu niihin, sen on sijaittava vain tukevalla nenäluulla, pysyttävä erillään alemmista nenärustoista ja sieraimista eikä se saa haitata sierainten laajenemista tai hengitystä.

Kun kasvomerkki on integroitu painetta kohdistavaan hallintaturparemmiin, ikkunan, aukon, taskun, levyn, taustalevyn, reunuksen ja kiinnikkeiden on pysyttävä tasaisina, joustavina, pehmustettuina tarvittaessa ja painejakaantuvina. Ne eivät saa jäykistää turparemmiä, luoda kovaa kulmaa tai painepistettä, keskittää voimaa, heikentää istuvuutta tai avautumista eivätkä muuttaa ohjasten tai ajo-ohjasten vaikutusta.

Levy on oltava irrotettava ja vaihdettava muuttamatta varusteita ja ilman maalin, väriaineen, liiman, leikkauksen, polttomerkin tai muun pysyvän tai puolipysyvän merkin levittämistä hevoseläimen kehoon, karvanpeittoon, harjaan, häntään, ihoon tai karvatupsiin.

Kasvomerkki ei saa häiritä:

• näkökykyä;
• silmäluomien räpäyttämistä;
• korvia;
• otsatukan mukavuutta;
• hengitystä tai sierainten laajenemista;
• kasvohermoja;
• pään liikettä;
• päitsien istuvuutta;
• ohjasten tai viivan toimintaa;
• paineen vapautumista;
• hyvinvointitarkastusta.

Täyttä tai laajaa frenteraa ei saa hyväksyä pelkästään siksi, että se on koristeellinen tai kykenee kantamaan levyn. Sillä on oltava erillinen merkkikenttä ja sen on myös täytettävä kaikki tämän koodeksin näkökykyä, hengitystä, painoa, joustavuutta, kuumuutta, vakautta ja hyvinvointia koskevat vaatimukset.

Artikla 26 — Sivustatuslevyt ja rintastatuslevyt

Missä sivunäkyvyyttä vaaditaan, valjakkohevoseläinten on näytettävä sivustatusmerkkejä hyväksytyissä valjaiksi, rintaremmissä, rintapannassa, satulahuovassa tai valjaiden sivuvarusteissa.

Sivustatuslevy tai rintastatuslevy on oltava ainoastaan näkyvyys- tai tunnistamislaite.

Se ei saa toimia:

• martingaalina;
• juoksevana martingaalina;
• seisovana martingaalina;
• alassidontana;
• päänhillintävälineenä;
• ohjasten vaikutuksen muuttajana;
• asentolaitteena;
• rangaistuslaitteena;
• painelaitteena;
• koulutusapuna.

Yksikään merkki ei oikeuta kiellettyjen varusteiden käyttöön.

Artikla 27 — Koristeelliset valjaat, seremoniavärusteet ja palveluliveree

Koristeelliset valjaat, seremoniavaljaat, kellot, pluumit, vaatteet, viirit, peitteet, lyhdyt, statuspellit, palvelumerkit, tunnukset ja liveree ovat laillisia vain, missä ne eivät häiritse hyvinvointia tai turvallisuutta.

Ne ovat kiellettyjä, missä ne:

• hangaavat, lyövät, pelottavat, takertuvat, ylikuumentavat tai häiritsevät hevoseläintä;
• rajoittavat näkökykyä, kuulemista, hengitystä, liikettä, käyntiä tai hännän toimintaa;
• peittävät vamman, hien, turvotuksen, huonon valjaiden istuvuuden tai ahdingon;
• häiritsevät ohjaksia, ajo-ohjaksia, vetohihnoja, aisia, vetoaisia, takavyötä, jarruja, hätäirrotusta, lamppuja, merkkejä tai ajajan näkökenttää;
• luovat melua, heilumista, häikäisyä, kuumuutta, tärinää tai liikettä, joka todennäköisesti aiheuttaa pelkoa tai sekaannusta.

Seremoniallinen ulkonäkö ei oikeuta epämukavuuteen.

Artikla 28 — Ajoneuvon sopivuus

Vaunun on soveltuvattava hevoseläimelle tai valjakolle, reitille, kuormalle, nopeudelle, säälle ja palvelutyypille.

Toimivaltainen viranomainen voi kieltää ajoneuvon, jos sen rakenne, paino, tasapaino, jarruttamistarve, aisan istuvuus, vetoaisan istuvuus, jousitus, kääntymissäde, pyörän rakenne, jalaksen rakenne, kuorman sijainti tai kunnossapito aiheuttaa olennaisen hyvinvointiriskin.

Artikla 29 — Jarrut ja pidätysturvallisuus

Jokaisessa vaunussa on oltava jarrut, jotka sopivat sen painoon, reitille, kaltevuudelle, nopeudelle, kuormalle ja palvelutyypille.

Jarrut eivät saa korvata asianmukaista koulutusta tai valjaiden istuvuutta, eikä takavyö saa korvata toimivia jarruja.

Vaunu ei saa toimia, jos hevoseläimen on pysäytettävä, pidettävä tai hidastettava ajoneuvoa ensisijaisesti kehon rasituksella, jota voitaisiin kohtuudella vähentää asianmukaisella jarrutuksella, reitinvalinnalla, ajoneuvon rakenteella tai kuorman vähentämisellä.

Artikla 30 — Kuorman ja vetovoiman rajat

Mikään vaunu ei saa kuljettaa kuormaa, joka ylittää hevoseläimen, valjakon, ajoneuvon, reitin, alustan, kaltevuuden, sään tai palvelutyypin laillisen kapasiteetin.

Tavanomaisen jatkuvan vetovoiman raja on kymmenen prosenttia aktiivisessa vetotyössä olevien hevoseläinten yhteisestä ruumiinpainosta.

Lyhyt huippuvetovoima enintään viidentoista prosentin suuruisena on sallittu vain, missä:

• se on välttämätöntä laillista käännöstä varten;
• se kestää enintään yhden minuutin;
• alusta on turvallinen;
• hevoseläin on kykenevä tuohon ponnistukseen;
• ajaja vähentää välittömästi vaatimusta sen jälkeen;
• tapahtumaa ei toisteta tavanomaisena työnä.

Toimivaltainen viranomainen voi asettaa alempia rajoja kuumuuden, kylmyyden, kosteuden, huonon alustan, mäkien, nuorten tai vanhempien hevoseläinten, kuntoutuksen, pienten hevoseläinten, huonojen tienpinojen, tiheän liikenteen, seremoniatyön, vuokratyön tai eläinlääkärin rajoituksen osalta.

Jatkuva ja huippuvetovoima on mitattava kalibroidulla inline-kuormamittarilla tai hyväksytyllä vastaavalla laitteella, joka on sijoitettu vetojärjestelmän ja ajoneuvon väliseen todelliseen vetolinjaan. Testaus on suoritettava todellisella hevoseläimellä tai valjakolla, valjaiksi, ajoneuvolla, kuormalla, rengas- tai jalaksen kunnolla, reitin pinnalla, suunnalla, kaltevuudella, säällä ja käyttönopeudella.

Prosenttirajoihin käytetty ruumiinpaino on mitattava kalibroidulla hevoseläimen vaa'alla enintään yhdeksänkymmenen päivän kuluessa ennen sertifiointia ja jokaisen olennaisen kunnon muutoksen jälkeen. Arvioitua painoa saa käyttää vain tilapäisesti, kunnes vaaka on saatavilla, ja se on pyöristettävä ylöspäin kuorman laskennassa ja alaspäin laillisen voimakapasiteetin osalta.

Jatkuvalla voimalla tarkoitetaan liukuvaa keskiarvoa minkä tahansa jatkuvan kuudenkymmenen sekunnin jakson yli. Lyhyellä huippuvoimalla tarkoitetaan korkeinta voimaa, jota ylläpidetään enintään kolme peräkkäistä sekuntia. Toistuvat huiput yli kolme kertaa kymmenessä minuutissa tai lähdöstä, jarrutuksesta, raitteesta, törmäyksestä, liukastumisesta tai kaltevuudesta johtuva huippu, joka toistuu reitillä, käsitellään jatkuvana reitin kuormana eikä lyhyen huipun sallintaa saa käyttää.

Valjakon osalta on arvioitava sekä yhdistetty ruumiinpaino että kunkin hevoseläimen kantama voima. Laillinen valjakon keskiarvo ei oikeuta yhden hevoseläimen ylikuormittamista.

Viralliset mittalaitteet on kalibroitava vähintään vuosittain ja vaurion jälkeen. Raakalukemia, kalibrointikirjanpitoa, ruumiinpainoa, reittiä, pintaa, kaltevuutta, kuormaa, säätä, valjakon muodostelmaa ja testivideota on säilytettävä sertifioinnin yhteydessä.

Artikla 31 — Matkustaja- ja rahtirajat

Matkustajamäärä, matkustajien sijoittuminen, matkatavarat, rahti, vesisäiliöt, koristeet, palveluvarusteet, lääkintävarusteet ja toiminnanharjoittajan varusteet on sisällytettävä kuorman arviointiin.

Henkilö ei saa kiertää kuormarajoja laskemalla vain matkustajat ja jättämällä matkatavarat, ajaja, avustaja, vaunuvarusteet, palveluvarusteet, koristeet, vesi, lääkintävarusteet tai rahti huomioimatta.

Matkustajien nousu ja rahdin lastaus saa tapahtua vain, kun hevoseläin on turvallisesti sijoitettu, ajoneuvo on vakaa ja ajaja tai avustaja voi estää äkillisen liikkumisen.

Artikla 32 — Jousitus ja ajonmukavuus

Julkiseen liikenteeseen, taksityöhön, matkustajia kuljettavaan työhön, sairaankuljetukseen, hätäpalveluun, pitkille reiteille tai haavoittuville matkustajille käytettävässä vaunussa on oltava palveluun sopivat jousitus- ja ajonmukavuusstandardit.

Jousituksen on vähennettävä vältettävissä olevaa tärähdystä, tärinää, iskuja ja ajoneuvon epävakautta.

Ajoneuvo on lainvastainen, jos huono jousitus, pyörän kunto, jalaksen kunto, korin rakenne, kuorman sijoittaminen, tien pinta tai nopeus aiheuttaa vältettävissä olevaa kipua, väsymystä, pelkoa, iskua, epävakautta tai liiallista vetovoiman tarvetta hevoseläimelle.

Lääkintä- ja hätävaunujen on täytettävä korkeampi ajonmukavuusstandardi, koska potilaan vakavuus ja hevoseläimen hyvinvointi edellyttävät molemmat hallittua liikettä.

Artikla 33 — Pyörät, jalakset, reki-järjestelmät ja tien kontakti

Pyörät, jalakset, liukuelementit, aisat, vetoaisat, luistimet, laakerit, akselit, jouset ja jarrupinnat on pidettävä turvallisessa kunnossa.

Rekiä, jalaksellista ajoneuvoa tai hätäliukuajoneuvoa saa käyttää vain, kun hyväksytty reitin pinta tukee tuota käyttöä ilman kaviovaaraa, liukastumista, liiallista vetovoiman tarvetta, tärähdystä tai hallitsematonta ajoneuvon liikettä.

Jalaksille tai liukujärjestelmille suunniteltu tien pinta on myös tarjottava kavioturvallinen vetovoimaisuus hevoseläimille.

Yksikään hätäsuunnittelu ei saa asettaa ajoneuvon nopeutta kavion turvallisuuden edelle.

Artikla 34 — Ajoneuvon kunnossapito

Valtuutettu vaunu on tarkastettava lain edellyttämin väliajoin ja ennen jokaista työpäivää.

Vaunu ei saa toimia, jos siinä on:

• viallisia jarruja;
• halkeilleita aisia;
• turvaton vetoaisa;
• epävakaa pyörä;
• turvaton jalas;
• vaurioitunut vetohihnan kiinnitys;
• rikkoutunut hätäirrotus;
• viallinen jousitus;
• epävakaa matkustaja-askelma;
• terävä reuna;
• turvaton lyhty;
• lukukelvoton merkki;
• epävarma kuormapiste;
• melu tai tärinä, joka todennäköisesti pelottaa hevoseläintä;
• mikä tahansa vika, joka luo hyvinvointi- tai yleisen turvallisuuden riskin.

Artikla 35 — Aktiivisen vetotyön enimmäismäärä päivässä

Valjakkohevoseläin ei saa ylittää kuuden tunnin aktiivista vetotyötä yhden päivän aikana.

Tiukempi raja on sovellettava, missä sitä edellyttää:

• kuumuus;
• kosteus;
• kylmyys;
• märkyys;
• tuuli;
• huono alusta;
• mäet;
• tiheä liikenne;
• väkijoukot;
• seremoniallinen odottaminen;
• raskas kuorma;
• ikä;
• terveys;
• eläinlääkärin määräys;
• reittiluokitus;
• työn historia;
• riittämätön palautuminen.

Hätäpidennys enintään kahdeksaan tuntiin aktiivista vetotyötä voidaan valtuuttaa vain tiettyä todellista hätätilannetta varten hätävalvonnan, tievartioston, toimivaltaisen hyvinvointiviranomaisen tai lainmukaisen toimivallan puitteissa toimivan eläinlääkärin toimesta; vain silloin, kun turvallinen kuljetus tai vaihtoehtoinen valjakko ei voi täyttää tarvetta; ja vain silloin, kun hyvinvoinnin seuranta, lepo, vesi, tarkastus ja varavaljakkojärjestelyt ovat käytössä. Pysyvä todistus, passin merkintä, toiminnanharjoittajan käytäntö, kaupallinen vaatimus, käytännöllisyys, henkilöstöpula, turistikysyntä, seremonia tai tavanomainen aikataulutus ei koskaan oikeuta pidennykseen.

Jokaisen tapauksen valtuutuksen on kirjattava tapaus ja yleinen tarve, valtuuttava henkilö ja viranomainen, antamisaika, reitti, ajoneuvo, valjakko, ylitetyt tavanomaiset rajat, harkitut vaihtoehdot, miksi turvallinen vaihtoehtoinen vaihto tai kuljetus ei ollut saatavilla, seurantasuunnitelma, vesi- ja leposuunnitelma, välipysäkki- tai varavaljakkojärjestelyt, aloitus- ja lopetusajat sekä palvelun jälkeistä tarkastusta ja palautumismääräyksiä koskevat tiedot.

Artikla 35A — Liukuvat työkuormarajat ja täydet lepopäivät

Yksikään valjakkohevoseläin ei saa ylittää kolmenkymmenen tunnin aktiivista vetotyötä millään liukuvalla seitsemän päivän jaksolla eikä sataa tuntia aktiivista vetotyötä millään liukuvalla kolmenkymmenen päivän jaksolla.

Yhtään valjakkohevoseläintä ei saa määrätä valjakkotyöhön enemmän kuin kuutena päivänä millään liukuvalla seitsemän päivän jaksolla.

Jokainen valjakkohevoseläin on saatava vähintään yksi täysi lepopäivä jokaisella liukuvalla seitsemän päivän jaksolla. Täysi lepopäivä tarkoittaa vähintään kaksikymmentäneljä yhtenäistä tuntia vapaana valjakkotyöstä, aktiivisesta vetotyöstä, ratsastuksesta, lonkkaamisesta, virallisesta koulutuksesta, urheilusta, julkisesta näyttämisestä, ratsastetusta palvelusta, kuljetusohjauksesta, myyntiesittelystä, kaupallisesta käsittelystä, ajamisesta, ajoneuvoon kytkemisestä, palveluvelvoitteesta ja muusta työstä. Tavanomainen hoito, yhteensopiva sosiaalinen ulkotarha, eläinlääkinnällinen hoito, tarvittava hyvinvoinnin mukainen käsittely ja vapaaehtoinen vähän vaativa liikkuminen ovat sallittuja.

Lepopäivää ei saa laskea, jos hevoseläintä kuljetetaan, näytetään, käytetään koulutusvaatimukseen, käytetään julkiseen kontaktiin, pidetään stressaavassa tapahtumassa tai muutoin evätään aito palautuminen. Lepopihalla olo, lyhyt vuoro, valjaaton jakso, ajoneuvon vaihto tai matkustuspäivä ei laske täydeksi lepopäiväksi.

Aktiivinen vetotyöaika, määrätyn vuoron aika, odotusaika, valjaiden käyttöaika, työblokki-aika, päivittäiset rajat, seitsemän päivän rajat ja kolmenkymmenen päivän rajat on yhdistettävä kaikilla hevoseläintä kyseisellä jaksolla käyttävillä omistajilla, toiminnanharjoittajilla, ajoneuvoilla, reiteillä, pysäkeillä, palveluilla, käsittelijöillä, tiloilla ja luvanhaltijoilla.

Lyhyt liikkuminen, vaunun tai pysäkin vaihtaminen, matkustajien nousu tai poistuminen, irrottaminen ja uudelleenkytkeminen, valjaiden vaihtaminen, ajajan vaihtaminen, reitin tai palvelun nimikkeen muuttaminen, hevoseläimen siirtäminen toiminnanharjoittajien välillä, kiinteistörajan ylitys tai uuden vuoron kirjaaminen ei nollaa mitään kelloa. Aika alkaa uudelleen vasta sen jälkeen, kun lakisääteinen pätevä palautuminen tai täysi lepopäivä on tosiasiallisesti tapahtunut.

Yksikään toiminnanharjoittaja ei saa kiertää työkuormarajoja siirtämällä, leasing-sopimuksella, palkkaamalla, alihankinnalla, lainaamalla, kiertämällä kirjanpitoa, muuttamalla ajoneuvoluokkaa, ajajan vaihtamisella, reitin muuttamisella tai osoittamalla hevoseläin toisen luvanaltisen kautta. Työkuorma seuraa hevoseläintä.

Artikla 35B — Pakollinen palautuminen hätätyön jälkeen

Hevoseläin, jota on käytetty tavanomaisten työrajojen yli todellista hätäpalvelua varten, on saatava välitön palvelun jälkeinen tarkastus, kirjattu palautumisarviointi ja pakollinen palautumisvapaa ennen paluuta tavanomaiseen työhön.

Toimivaltainen viranomainen voi vaatia neljäkymmentäkahdeksan tuntia tai enemmän palautumisvapaata hätäpidennyksen, ankaran säätyön, korkean nopeuden hätätyön, vaikean reitin hätätyön tai minkä tahansa kohonnutta rasitusta osoittavan tapahtuman jälkeen.

Yhtään hätäpalvelun hevoseläintä ei saa palauttaa taksi-, matkailu-, rahti-, vuokra-, seremonia- tai tavanomaisen kaupallisen työn pariin pelkästään siksi, että hätätilanne on päättynyt.

Artikla 36 — Vuoron pituus

Valjakkohevoseläimen kokonaisvuoro, mukaan luettuna valjaistettu odottaminen, matkustajien nousu, reitillä työ, jonottaminen ja paikallaan seisominen ajoneuvoon kytkettynä, ei saa ylittää kahdeksaa tuntia, ellei tiukempi standardi ole voimassa.

Vuoron on oltava lyhyempi, missä sää, työkuorma, reitti, terveys, ikä, stressi, alusta, liikenne tai palvelun olosuhteet sitä edellyttävät.

Artikla 37 — Pakolliset lepojaksot

Valjakkohevoseläimelle on annettava säännöllinen vetovoimaton lepo.

Jokaisen suoritetun työnblokin on seurattava vähintään kahdenkymmenen minuutin vetovoimaton lepo. Lyhyempi blokki ei poista velvollisuutta, jos hevoseläinen osoittaa tarvetta palautumiseen, ja lepon on jatkuttava pidempään, kunnes hengitys, pulssi, lämpötila, hikoilu, asento, huomiokyky, käynti ja lihaksen ponnistus ovat palanneet lähelle yksilön normaaleja arvoja.

Levon on oltava riittävän pitkä, jotta hengitys, pulssi, lämpötila, hikoilu, asento, huomiokyky ja lihaksen ponnistus voivat palata lähelle normaalia.

Lepoa ei saa laskea, jos hevoseläin pysyy ajoneuvon rasituksen, väkijoukon paineen, matkustajien noususeen liittyvän paineen, liikenteen stressin, ankaran sään altistuksen tai valjaiden epämukavuuden alaisena.

Artikla 38 — Odotuslahdot ja lepopihat

Tavanomaisia odotuslahtia saa käyttää vain lyhyissä julkisen tien odotuksissa.

Tavanomaista odotuslahtia ei saa käyttää enemmän kuin kolmekymmentä minuuttia kerrallaan samalle hevoseläimelle tai valjakolle.

Pidempi odottaminen, suunniteltu lepo, ruokailulepo, säästä palautuminen, vuoron lopun palautuminen, lääketieteellinen seuranta ja valjaaton palautuminen on tapahduttava hyväksytyllä lepopihalla.

Lepopihalle voidaan sallia pidempiä lepoaikoja, mukaan luettuna enintään kaksi tuntia tai enemmän silloin, kun se on hyväksyttyä, edellyttäen että hyvinvointiolosuhteet täyttyvät.

Artikla 39 — Valjaiden poistaminen pidemmissä odotuksissa

Valjaat on löysättävä, säädettävä tai poistettava, missä hyvinvointi, kuumuus, märkyys, hankautuminen, lepon kesto, eläinlääkärin määräys tai toimivaltainen viranomainen sitä edellyttää.

Missä odottaminen tai lepo ylittää neljäkymmentäviisi minuuttia, valjaat on poistettava, ellei poistaminen aiheuttaisi välitöntä suurempaa vaaraa tai toimivaltainen viranomainen ole myöntänyt erityistä turvallista poikkeusta kyseiselle reitille, ajoneuvolle, sääolosuhteelle ja hevoseläimelle.

Valjaiden poistamista ei saa viivästyttää matkustajien mukavuuden, ulkonäön, liikenteen sujuvuuden, yrityksen tehokkuuden tai seremonian vuoksi.

Artikla 40 — Lepopihojen olosuhteet

Lepopiha on tarjottava:

• turvallinen alusta;
• vesi;
• varjo tai suoja sään mukaan;
• tila erilläan liikkuvista ajoneuvoista;
• turvalliset seisoma-asennot;
• hätäirrotuksen mahdollisuus;
• tarkastuksen mahdollisuus;
• lannankeruu;
• eristys väkijoukosta;
• meluntorjunta tarvittaessa;
• karkearehu soveltuvin osin;
• valjaiden varastointi- tai säätötilaa;
• turvallinen paluu reitille;
• hyvinvoinnin seurantakapasiteetti.

Lepopihan ei saa olla pelkkä pysäköintialue, jossa hevoseläimet jäävät loukkuun ajoneuvojen, väkijoukkojen, kuumuuden, liikenteen, melun tai epävakaan alustan väliin.

Artikla 41 — Vesi, karkearehu ja palautuminen

Veden on oltava saatavilla väliajoin, jotka sopivat säähän, työhön, reittiin ja yksilölliseen hevoseläimeen.

Karkearehua tai ruokintamahdollisuuksia on tarjottava, missä vuoron pituus, lepon kesto, aineenvaihdunnallinen tarve, eläinlääkärin ohje tai hyvinvointiaikataulu sitä edellyttää.

Valjakkohevoseläimeltä ei saa evätä vettä tai lepoa ulkonäön säilyttämiseksi, virtsaamisen tai lannantuoton estämiseksi, aikataulussa pysymiseksi, valjaiden poistamisen välttämiseksi tai matkustajien liikkeellä pitämiseksi.

Artikla 42 — Keisarillinen hevoseläinten ilmastokuormituksen arviointi

Jokaisen valjakkotoiminnanharjoittajan ja ajajan on arvioitava sää- ja ympäristökuormitus ennen työtä ja sen aikana.

Arvioinnissa on otettava huomioon:

• ilman lämpötila;
• kosteus;
• auringonsäteily;
• tuuli;
• sade;
• lumi;
• jäätävä sade;
• märkä karvanpeitto;
• hiki, joka ei kuivu;
• karvan pituus;
• karsinnointi;
• loimi;
• kuntoluokka;
• ilmastoon sopeutuminen;
• terveys;
• ikä;
• työkuorma;
• kuorma;
• reitin kaltevuus;
• alusta;
• varjo;
• suoja;
• tien heijastavuus;
• näkyvyys;
• jarruttamistarve;
• vetovoimaisuus;
• liikenteen tiheys.

Pelkkää kuumuuden tai kylmyyden ilmalämpötilaa ei saa pitää riittävänä. Kosteus, tuuli, märkyys ja kuivumiskyky ovat tärkeitä sekä kuumuudessa että kylmyydessä.

Jokaisen valjakkotoiminnanharjoittajan on kirjattava annettu keisarillinen hevoseläinten ilmastokuormitusvyöhyke ennen työtä, jokaisen olennaisen olosuhteiden muutoksen yhteydessä ja työn päätteeksi. Merkinnän on sisällettävä saatavilla olevat mittarilukemia, sijainti, aika, pinta, sademäärä, tuuli, näkyvyys, yksilöllinen haavoittuvuus, lieventäminen, vesi, lepo ja arvioinnin tekijä. Tämä on suora velvollisuus eikä edellytä myöhempää teknistä sääntelyä.

Artikla 43 — Kuumuus, kosteus ja aurinko

Valjakkotyötä on vähennettävä, viivästettävä, reititettävä uudelleen tai keskeytettävä, missä kuumuus, kosteus, auringonsäteily, huono ilmavirta, tien kuumuus, työkuorma tai kuorma aiheuttaa olennaisen lämpöstressiskin.

Toimivaltainen viranomainen voi vaatia:

• lyhyempiä työnblokkeja;
• pidempiä lepojaksoja;
• vähennettyä kuormaa;
• varjoreittejä;
• yö- tai aamuaikataulua;
• vesipysähdyksiä;
• jäähdytysvälineistöä;
• pakollisia lämpötilatarkistuksia;
• kaupallisen työn keskeyttämistä;
• yksittäisten hevoseläinten poistamista työstä.

Yhtään hevoseläintä ei saa jatkaa työskentelyä, jos se osoittaa lämpöstressiä, poikkeavaa hikoilua, hikoilun epäonnistumista, heikkoutta, horjumista, nopeaa hengitystä, joka ei palaudu, tylsistymistä, romahdusta tai ahdinkoa.

Artikla 44 — Kylmyys, märkyys, tuuli ja kuivumisen epäonnistuminen

Kylmäsäätyössä on otettava huomioon tuulenkylmä, kosteus, sade, lumi, jäätävä sade, märkä karvanpeitto, hien kuivuminen, karvan tyyppi, karsinnointi, kuntoluokka ja palvelun jälkeinen hoito.

Hevoseläintä ei saa työllistää, jos kylmyys, märkyys, tuuli tai kuivumisen kyvyttömyys aiheuttaa olennaisen kylmettymisriskin, lihasjäykkyyden, hengitystressin, kavion vaaran, liukastumisen, uupumuksen tai ahdingon.

Työtä on vähennettävä, viivästettävä, reititettävä uudelleen, peitettävä, suojattava, kuivatettava tai keskeytettävä hyvinvoinnin mukaan.

Hikistä hevoseläintä ei saa jättää seisomaan kylmässä, tuulessa, sateessa tai jäätävissä olosuhteissa ilman asianmukaista jäähdyttämistä, kuivausta, suojaa ja seurantaa.

Artikla 45 — Myrskyt, huono näkyvyys ja alusta

Valjakkotyö on keskeytettävä tai rajoitettava olosuhteissa, jotka olennaisesti heikentävät hevoseläimen hyvinvointia tai yleistä turvallisuutta, mukaan luettuina:

• ukkonen;
• salama;
• ankara tuuli;
• raesade;
• jäätävä sade;
• syvä lumi;
• jää;
• turvaton mutaa;
• tulvavesi;
• savu;
• vaarallinen ilmanlaatu;
• tiheä sumu;
• heikko näkyvyys;
• liukkaat kivi- tai metalliset pinnat;
• tietyöt, jotka luovat turvattoman alustan;
• tungos, joka estää pakoreitit.

Toiminnanharjoittaja ei saa luottaa hevoseläimen kuuliaisuuteen turvattoman alustan tai näkyvyyden kompensoimiseksi.

Artikla 46 — Sääkeskeyttämismääräykset

Toimivaltainen viranomainen voi antaa reitti-, piiri-, palvelu- tai valtakunnallisia sääkeskeyttämismääräyksiä.

Sääkeskeyttämismääräys voi kieltää:

• kaiken valjakkotyön;
• kaupallisen valjakkotyön;
• matkustajia kuljettavan työn;
• rahtikuljetustyön;
• seremoniatyön;
• raskaita kuormia;
• kokemattomia hevoseläimiä;
• vihreän statuksen hevoseläimiä;
• tiettyjä reittejä;
• tiettyjä tunteja.

Yksikään toiminnanharjoittaja ei saa kiertää keskeyttämismääräystä muuttamalla palvelun kuvausta, reittiluokkaa, ajoneuvoluokkaa tai väitettyä tarkoitusta.

Artikla 47 — Hyväksytyt reitit

Valjakkotyö yleisillä teillä saa tapahtua vain hyväksytyillä reiteillä, ellei laillinen hätäpoikkeus ole voimassa.

Reitin hyväksynnässä on otettava huomioon:

• tien leveys;
• pinta;
• kaltevuus;
• käännökset;
• pysähtymisalueet;
• varjo;
• suoja;
• veden saatavuus;
• lepopihat;
• hätäpysähdyspaikat;
• liikennetyyppi;
• ympäröivän liikenteen nopeus;
• väkijoukon tiheys;
• melu;
• sillat;
• risteydet;
• raitio- tai raidelinjat;
• kuivatus;
• talvipinta;
• yöaikaisvalaistus;
• näkyvyys;
• kavion vetovoimaisuus;
• ajoneuvon jarruttamistarve;
• matkustajien nousupisteet.

Yhdelle ajoneuvolle, valjakolle, palvelulle tai kaudelle hyväksyttyä reittiä ei automaattisesti hyväksytä toiselle.

Artikla 48 — Sivuun vetäytymisalueet ja hätäirrotustilat

Hyväksyttyihin valjakkotyön reitteihin on sisällyttävä turvallisia sivuun vetäytymisalueita liikenteen, reitin pituuden, sään ja palvelutyypin mukaan sopivissa väleissä.

Sivuun vetäytymisalueen on sallittava ajoneuvon ja hevoseläinten pysähtyminen ilman hevoseläinten loukkuun jäämistä liikenteeseen tai pakottamista seisomaan vaarallisessa asennossa.

Hätäirrotustilat on tarjottava reiteillä, joilla on takertumisen, törmäyksen, tungoksen tai ajoneuvon pettämisen riski.

Artikla 49 — Sillat, kaltevuudet ja vaikeat pinnat

Vaunua ei saa osoittaa sillalle, mäelle, laskeutumisteelle, kapealle käännökselle, kobolttipinnoitteiselle pinnalle, jäiselle pinnalle, metalliiselle pinnalle, epävakaalle sivuluiskalle tai vaikealle tielle, ellei hevoseläintä, valjakko, ajoneuvo, jarrut, valjaat ja ajaja ole sertifioitu kyseiseen olosuhteeseen.

Alamäkireiteissä vaaditaan erityinen arviointi jarruttamisen, takavyön, pidätyksen, vetovoimaisuuden ja ajoneuvon painon osalta.

Yhtään hevoseläintä ei saa vaatia pidättämään ajoneuvoa laskeutumisella, jota pitäisi hallita ajoneuvon jarruilla, reitin suunnittelulla, kuorman vähentämisellä tai eri ajoneuvolla.

Artikla 50 — Väkijoukot, markkinat, seremoniaat ja tapahtumat

Valjakkotyö väkijoukoissa, markkinoilla, seremonioissa, festivaaleilla, kulkueissa tai yleisissä tapahtumissa vaatii tapahtumakohtaisen hyväksynnän.

Hyväksynnässä on otettava huomioon:

• väkijoukon esteet;
• melu;
• liput;
• valot;
• valtuuttamattomat räjähde-, pyrotekniikka- tai äkilliset säikähdysnäytökset;
• musiikki;
• katuesiintyjät;
• eläimet;
• hätäuloskäynnit;
• lepomahdollisuus;
• vesinsaanti;
• yleisön kontaktin hallinta;
• väkijoukon tai päällysteen kuumuus;
• reitin leveys;
• kääntymistila;
• poistumiReitti.

Yhtään hevoseläintä ei saa pakottaa sietämään tapahtuman ympäristöä ankaran hillinnän, äärimmäisen aistirajoituksen, uupumuksen tai rangaistuksen avulla.

Artikla 51 — Yleisökontakti

Yleisö ei saa koskea, ruokkia, ahtaa, kiusata, valokuvata lähietäisyydeltä salamavalaistuksella, lyödä, huutaa, vetää varusteita, häiritä lamppuja, häiritä merkkejä tai häiritä valjakkohevoseläimiä ilman lupaa.

Toiminnanharjoittajien on tarjottava kohtuullinen yleisön kontaktin hallinta.

Missä yleisön kontaktia ei voida hallita, reitti, pysäkki, tapahtuma tai palvelu on muutettava tai keskeytettävä.

Valjakkotyön pysäkki, seisontapaikka, jono, markkinapiste, tapahtumapiste tai matkustajien nousupiste, jossa esiintyy toistuvaa yleisön häirintää, vaatii esteitä, kylttejä, avustajia, reitin muutosta, palvelun muutosta tai hyväksynnän menettämistä.

Yksikään toiminnanharjoittaja ei saa säilyttää suosittua pysäkkiä, jossa yleisö toistuvasti ruokkii, koskettaa, ahtaa, välähyttää valoja, huutaa, tukkii tai häiritsee hevoseläimiä.

Artikla 52 — Lanta, virtsa ja puhtaanapito

Toiminnanharjoittajien on noudatettava lantaa ja puhtaanapitoa koskevia sääntöjä vaarantamatta hevoseläinten hyvinvointia.

Puhtaanapitopolitiikka ei oikeuta:

• veden pidättämiseen;
• karkearehun pidättämiseen;
• liialliseen suukapulan käyttöön;
• pidennettyyn työskentelyyn pysähdyksen välttämiseksi;
• luonnollisen erittämisen rankaisemiseen;
• kelpaamattomalle reitille pakottamiseen;
• levon kieltämiseen.

Artikla 53 — Tiestatusmerkinnän tarkoitus

Tiestatusmerkintä on olemassa ohjaamaan ihmisiä käyttäytymään hevoseläimen ympärillä.

Sen on viestittävä tieturvallisuudesta, ohittamissäännöistä, rajoitusstatuksesta, koulutustatuksesta, vaarastatuksesta tai valtuutetusta palvelusstatuksesta.

Sitä ei saa käyttää hevoseläimen häpäisemiseen, liiketoiminnan mainostamiseen, ajajan harkinnan korvaamiseen, tiesääntöjen korvaamiseen tai tarpeettoman yksityisen lääketieteellisen tiedon paljastamiseen.

Artikla 54 — Pakollinen kasvomerkin levy

Jokaisen yleisellä tiellä olevan valjakkohevoseläimen on näytettävä nykyinen tiestatuslevy hyväksytyssä kasvomerkissä. Levyn on pysyttävä selvästi näkyvänä edestä tavanomaisessa liikkeessä eikä se saa olla tukossa harjan, otsatukan, remmien tai koristeiden takia.

Oikeudellinen merkitys on levyn väristä, reunuksesta, symbolista tai kuviosta. Kasvomerkin ja levyn muoto avustaa näkyvyyttä ja sijoittamista, mutta ei itsessään kanna oikeudellista merkitystä, ellei keisarillinen laki nimenomaisesti toisin säädetä.

Levyn on oltava:

• tieluokan paluuheijastava ja kykenevä tasaiseen, kytkettävään itsevalaisuun määrätyssä värissä;
• säänkestävä;
• tukevasti kiinnitetty;
• vaihdettava;
• edestä näkyvä;
• riittävän puhdas luettavaksi;
• hyväksytty päivä- ja yökäyttöön;
• hevoseläimen nykyiseen statukseen sopiva.

Artikla 55 — Sivu- ja takastatusmerkit

Jokaisen yleisellä tiellä toimivan valjakkohevoseläimen on näytettävä sivustatusmerkkejä, kun sivunäkyvyys on olennaisesti hyödyllistä tai kun ajoneuvon tyyppi, reitti, valjakon muodostus, pimeys, heikko näkyvyys, tungos, palvelusstatus, vihreän statuksen tilanne, varoitusstatus, rajoitusstatus, vaarasstatus tai tiineysstatus edellyttää lisätunnistamista.

Yleisellä tiellä toimivan vaunun on näytettävä takastatusmerkit, jotka vastaavat jokaista valjakossa olevaa hevoseläintä.

Takamerkit on järjestettävä vastaamaan valjakon muodostelmaa, jotta takaapäin lähestyvä tienkäyttäjä voi tunnistaa jokaisen valjakossa olevan hevoseläimen statuksen.

Valjakoiden osalta takataulun ei saa antaa virheellisesti ymmärtää, että koko valjakolla on tavanomainen status, jos yhdellä tai useammalla hevoseläimellä on vihreä, varoitus-, rajoitus-, vaara- tai palvelusstatus.

Artikla 56 — Tavanomaiset ja rajoitetut tiestatuslevyt

Lopulliset valjakkohevoseläinten tiestatuslevyt ovat:

• valkoinen heijastava kenttä: tavanomainen tiesertifioitu hevoseläin;
• vihreä heijastava kenttä: vihreän statuksen hevoseläin, väliaikainen tietodistus, koulutusstatus tai valvottu tietyö;
• keltainen varoituskenttä: varoitusstatus, herkkyys, lisätilan tarve tai kohonnut säikkymisriski;
• valkoinen kenttä ja punainen reunus: ohittaminen rajoitettu; ohita vain ajajan tai käsittelijän merkistä;
• yhtenäinen punainen kenttä ja valkoinen X: älä ohita, pysähdy, odota, aktiivinen vaara, tapaus tai välitöntä hallintaa vaativa tilanne.

Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä lisäsymboleja, kuvioita, reunuksia tai kosketusrakenteita näkyvyyden, värisokeille soveltuvuuden, yötunnistuksen ja etäisyystunnistuksen parantamiseksi.

Tavanomaisia, vihreän statuksen, varoitus-, ohitusrajoitus-, vaara- ja tiineysstatuslevyjä saa valmistaa, varastoida, myydä, ostaa, omistaa ja korvata tavanomaisten lemmikki-, varuste-, tieturvallisuus-, eläinlääkintä- ja yleisten vähittäiskaupan kanavien kautta. Pelkkä hallussapito ei ole rikkomus; laiton näyttäminen, väärä status, salaaminen tai harhaanjohtaminen on.

Missä useampi kuin yksi ei-palvelusstatus soveltuu, korkein välitön tieohje hallitsee etulevyä tässä järjestyksessä: aktiivinen vaara tai pysäytys; ohittamisen rajoittaminen; varoitus; väliaikainen tai koulutus; tavanomainen. Valtuutettu palvelusleima ei poista hyvinvointi- tai hallintarajoitusta. Toissijainen status on näytettävä hyväksytyssä sivumerkissä, takamerkissä, reunuksessa tai yhdistetyssä kuviossa. Palvelusstatus ei saa peittää vihreää, varoitus-, rajoitus-, vaara-, tiineys- tai keskeytysstatusta.

Artikla 56A — Tiineysstatus-levy

Tiineysstatus-levy on lopullinen suojaava tiemerkki tiineelle hevoseläimelle, joka laillisesti on yleisellä tiellä sallittua muuta kuin valjakkotyötarkoitusta varten.

Tiineysstatus-levyn on oltava paluuheijastava valkoinen kenttä, jossa on violetti reunus ja hyväksytty tiineenä olevan hevoseläimen, vanhempi-ja-varsa- tai tiineyskuvake.

Tiineysstatus-levy on näytettävä hyväksytyssä kasvomerkissä. Merkkiä kantavaa frenteraa tai merkkiä kantavaa muserolaa voi käyttää näkyvyyden, istuvuuden ja hyvinvoinnin mukaan.

Hevoseläintä, joka näyttää tiineysstatus-levyn, ei saa osoittaa valjakkotyöhön, aktiiviseen vetotyöhön, ajo-ohjaukseen, kaupalliseen ajoneuvotyöhön, matkustajia kuljettavaan työskentelyyn, rahtityöhön, vuokra-ajoneuvotyöhön, taksityöhön, hätäajoneuvotyöhön, seremoniaajoneuvotypöhön tai ajoneuvoon kytkettyyn julkiseen palveluun.

Tiineysstatus-merkintä ei saa paljastaa tarpeettomia eläinlääkinnällisiä tietoja suojaavan tiestatuksen lisäksi.

Artikla 57 — Palveluslevyt ja viralliset symbolit

Palvelusstatuslevyjä saa näyttää vain, missä keisarillinen laki sen valtuuttaa. Poliisin, tievartioston, lääkinnällisen hätätoiminnan, palokunnan, pelastuspalvelun, eläinlääkinnällisen hätätoiminnan, sotilaan, hallitsijan, hallinnon ja muiden virallisten palvelusten levyjä ja symboleja saa myöntää, valmistaa toimitettavaksi tai myydä vain valtuutettujen kanavien kautta todennetuille palveluille tai valtuutetuille henkilöille. Niiden viralliset spesifikaatiot, merkitykset ja yleisölle tarkoitetut tunnistusoppaat on pidettävä julkisesti saatavilla.

Lopulliset palvelusstatuslevyt valjakkotyöhön ovat:

• sininen kenttä ja tievartioston tunnus: keisarillinen tievartiosto, liikennepartio tai DPS:ää vastaava tietieliikenteen ohjauspalvelu;
• sininen kenttä ja poliisin kilpi tai poliisin tähti: poliisipalvelu, missä palveluvaunu on valtuutettu;
• valkoinen kenttä ja punainen risti: sairaankuljetus, lääkinnällinen hätäpalvelu tai valtuutettu lääkintävaunu;
• punainen kenttä ja valkoinen liekki: palo- tai pelastuspalvelu;
• vihreä kenttä ja valkoinen tassu-ja-kavio-leima: eläinlääkinnällinen hätäpalvelu;
• sininen kenttä ja siivekäs kirjain, Hermeen siiven tunnus, postitorvi tai valtuutettu kuriirin tunnus: posti-, lähetti- tai kuriiripalvelu;
• musta kenttä: hallitsijan tai keisarinnan kulku, missä se on laillisesti valtuutettu;
• musta kenttä ja kruunu: valtuutetun keisarillisen hallituksen virkamiehen, sijaisen, ministeristön tai valtion viranomaisen kulku;
• hyvin tummanvihreä kenttä ja sotilaallinen tunnusmerkki: sotilaspalvelu.

Mustissa, hyvin tummanvihreissä ja muissa tummissa palveluslevyissä on käytettävä laajaa korkean kontrastin paluuheijastavaa reunusta ja paluuheijastavaa tunnusta tai kuviota, joka riittää yötunnistukseen. Toiminnallisessa tilassa mustan kentän on pysyttävä silmämääräisesti mustana, kun taas sen valkoinen tai hopeanvärinen reunus ja tunnus valaistaan; hyvin tummanvihreä kenttä saa säteillä vain hyväksyttyä vähäluminanssista sävyään, kun taas reunus ja tunnus pysyvät tärkeimpinä tunnistamiselementteinä.

Palvelukirjoitus on sijoitettava hallinnon tai palvelun vaunujen koreissa, ei tavanomaisissa hevoseläinten merkeissä.

Hevoseläimeen tai valjaisiin kiinnitettyjen statuslevyjen on nojauduttava symboliin, väriin, reunukseen tai tunnukseen eikä tavanomaiseen kirjoitukseen.

Artikla 58 — Kirjoitus ja tunnukset

Tavanomaiset tiestatusmerkit eivät saa nojata kirjoitukseen, koska kirjoitus on vaikea lukea nopeudessa, heikoissa valoissa, säässä tai etäisyydeltä.

Kirjoitusta saa käyttää valtuutetuissa hallinnon, hätäpalvelun, postin, sotilaan tai palveluvaunuissa, missä vaunun kori, liveree, sivupaneeli, takapaneeli, ajajan asu tai virallinen valjaiden kangas on hyväksytty tähän tarkoitukseen.

Palvelukirjoituksen, palveluvärien, symbolien tai virallisen vaunujen livereetyylin valtuuttamaton käyttö on kielletty.

Artikla 59 — Merkin tarkkuus ja väärinkäyttö

Tiestatuslevyn on vastattava hevoseläimen nykyistä oikeudellista statusta. Vaadittu merkin valaistus on kytkettävä päälle auringonlaskusta auringonnousuun, tunneleissa ja aina, kun heikentynyt näkyvyys olennaisesti haittaa tunnistamista. Sen on pysyttävä tasaisena tunnusvalaistuksena eikä saa jäljitellä hätävaroitusjärjestelmää.

Henkilö ei saa:

• näyttää tavanomaista valkoista statusta vihreälle, rajoitetulle, varoitus-, vaara- tai keskeytetylle hevoseläimelle;
• näyttää palvelusstatusta ilman valtuutusta;
• salata rajoitusta;
• käyttää merkkiä liikenteellisen edun hankkimiseen laittomasti;
• käyttää merkkiä mainoksena;
• käyttää likaista, haalistunutta, rikkoontunutta, väärää, löysää, piilotettua tai lukukelotonta merkkiä;
• toimia ilman vaadittuja sivu- tai takamerkkejä;
• muuttaa merkkiä työn aikana tarkastuksen välttämiseksi.

Väärä merkki on hyvinvointi- ja tieturvallisuusrikkomus.

Jos vaadittu merkki irtoaa, peittyy, mutaantuu, vaurioituu, löystyy, muuttuu väärään tai lukukelvottomaksi matkan aikana, ajajan tai avustajan on pysähdyttävä ensimmäiseen turvalliseen paikkaan ja puhdistettava, sovitettava uudelleen, korjattava tai korvattava se. Vakiomallista tilapäistä hätälevyä saa käyttää vain suoraan turvaan tai lähimpään lailliseen korjauspisteeseen siirtymiseen eikä se saa luoda tai jäljitellä virallista palvelusstatusta.

Artikla 60 — Valaistusvaatimus

Pimeässä, heikossa näkyvyydessä, sateessa, sumussa, lumessa, tunneliolosuhteissa, varjoisissa reittiolosuhteissa, virallisina valaistusvoimassaoloaikoina tai missä tahansa olosuhteessa, jossa näkyvyys on olennaisesti heikentynyt, toimivan vaunun on näytettävä hyväksyttyä vaunujen valaistusta.

Valaistuksen on sallittava ihmisten tunnistaa:

• ajoneuvon etuosa;
• ajoneuvon takaosa;
• ajoneuvon leveys;
• kääntymisaikomus;
• hidastaminen tai pysähtyminen;
• vaara- tai vikaolosuhde;
• valtuutettu palvelusstatus soveltuvissa tapauksissa.

Artikla 61 — Ihmisten tienäkyvyyslyhdyt

Vaunujen tienäkyvyyslyhdyt on kiinnitettävä ajoneuvoon, ellei tämä koodeksi nimenomaisesti salli hevoseläimeen kiinnitettyjä maanpinnan opastuslamppuja.

Tavanomaisen ihmisten tienäkyvyysjärjestelmän on sisällettävä tarvittaessa:

• valkoiset eteenpäin osoittavat lyhdyt;
• punaiset takalyhdyt;
• punaiset jarruvalot, missä jarrut on varustettu merkinannolla;
• keltaiset sivuleveyslyhdyt;
• keltaiset suuntavalot;
• hätävilkut;
• hyväksytyt palvelus- tai hälytysvalot valtuutetuille palvelusajoneuvoille.

Valkoiset eteenpäin osoittavat vaunulyhdyt voivat valaista kauemmaksi ajajan näkyvyyden ja ihmisten tienkäyttäjien tunnistamisen parantamiseksi, mutta ne on suunnattava ja suojattava niin, etteivät ne paista hevoseläinten silmiin.

Artikla 62 — Hevoseläinten maanpinnan opastuslamput

Hevoseläinten maanpinnan opastuslamppuja voidaan kiinnittää pimeässä tai heikossa näkyvyydessä työskenteleviin valjakkohevoseläimiin, missä lamput parantavat askelvarmuuden tunnistamista, luottamusta ja esteiden arviointia.

Maanpinnan opastuslamput on kiinnitettävä:

• rintaremmiin;
• rintapantaan;
• valjaiden etuosaan;
• hyväksyttyyn rinnan kohdalla olevaan varusteeseen;
• toiseen hyväksyttyyn vakaaseen liikkumista rajoittamattomaan kiinnikkeeseen.

Maanpinnan opastuslamppujen on heitettävä pehmeä sininen tai sinivihreä tasainen säde alaspäin ja eteenpäin tien pinnalle hevoseläimen eteen.

Ne eivät saa:

• välkyttää;
• strobottaa;
• välähdellä;
• heilua vapaasti;
• kalista;
• kuumentaa ihoa;
• paistaa hevoseläimen silmiin;
• paistaa ulospäin palvelussignaalina;
• heittää teräviä liikkuvia varjoja;
• häiritä valjaiden istuvuutta;
• korvata kasvomerkin tiestatuslevyä;
• korvata vaunujen tielyhtyjä;
• korvata jarruvaloja, suuntavaloja, hätävaloja tai palveluslamppuja.

Sinisiä tai sinivihreä maanpinnan opastuslamppuja ei saa pitää poliisi-, tievartioston tai palveluvaloina, koska ne ovat alaspäin suunnattuja hyvinvointilamppuja eivätkä ulospäin suunnattuja etuoikeussignaaleja.

Artikla 63 — Hätä- ja palveluslamput

Hätä- ja palveluslamppuja saa käyttää vain valtuutetut palvelusajoneuvot.

Valtuutettu palvelusvalaistus voi sisältää:

• sinisiä tievartioston tai poliisin palveluslamppuja;
• valkoisia ja punaisia lääkinnällisen hätätoiminnan lamppuja;
• punaisia ja valkoisia palo- tai pelastuslamppuja;
• vihreitä ja valkoisia eläinlääkinnällisen hätätoiminnan lamppuja;
• valtuutettuja posti- tai kuriirilamppuja, missä sallittu.

Vaunun hätä- ja virallisen palveluksen lamput on kiinnitettävä ajoneuvon katolle tai toiseen hyväksyttyyn korkeaan kohtaan. Ne on suunnattava, kohdistettava ja suojattava siten, että ne varoittavat ihmisiä paistamatta suoraan yleisön, ajajien, matkustajien, muiden tienkäyttäjien tai hevoseläinten silmiin eikä niitä sekoiteta tasaisiin alaspäin suunnattuihin maanpinnan opastuslamppuihin.

Hätälamppujen on käytettävä valtuutettua vilkkuvaa tai pyörivää kuviota ja niitä voi täydentää valtuutettu äänimerkki. Maanpinnan opastuslamppujen on pysyttävä tasaisina eikä niiden saa vilkkua, pyöriä, sykkiä, soida eikä toimia palvelustunnuksena.

Äänihälytyksen on oltava ihmisille selvästi kuuluva käytettäessä mahdollisimman vähäistä hevoseläimille kuuluvaa intensiteettiä ja taajuusprofiilia, joka on yleisen turvallisuuden kanssa yhteensopiva. Sitä ei saa kuvata eikä sertifioida hevoseläimille kuulumattomaksi, ellei riippumaton testaus ja sertifiointi todista tuota väitettä toimintaolosuhteissa. Lamput ja varoitusjärjestelmät on testattava häikäisyn, säikähdyksen, vaarallisten varjojen, kuumuuden, tärinän, kalinan, varusteisiin tai valjaisiin kohdistuvan häiriön ja hevoseläimen totuttamisen osalta.

Vilkkuvia tai pyöriviä palveluslamppuja ei saa sijoittaa hevoseläimen silmien lähelle eikä niitä saa käyttää, jos ne aiheuttavat kohtuutonta hevoseläimen ahdinkoa, ellei välitön yleinen turvallisuus edellytä hätätoimintaa.

Artikla 64 — Valaistuksen hyvinvointirajoitukset

Yhtään lamppua, heijastinta, lyhtya, koristetta, merkinantoa, palvelusvaloa tai maanpinnan opastuslaitetta ei saa käyttää, missä se:

• paistaa hevoseläimen silmiin;
• rajoittaa näkökykyä;
• aiheuttaa häikäisyä;
• välähtää;
• strobottaa ilman laillista hätätarkoitusta;
• kalista;
• kuumentaa;
• heiluu;
• lyö hevoseläintä;
• häiritsee valjaita;
• häiritsee ohjaksia tai viivoja;
• piilottaa lailliset tiestatusmerkit;
• jäljittelee palvelussignaaleja ilman valtuutusta;
• pelottaa tai häiritsee hevoseläintä.

Koristevalaistus ei saa heikentää vaaditun tievalaistuksen selkeyttä.

Artikla 65 — Valjakkojen taksi- ja joukkoliikennetyö

Valjakkojen taksi- ja joukkoliikennetyölle on vaadittava korkeammat standardit reitin hyväksymisessä, ajajan pätevyydessä, matkustajien nousussa, aikataulun suunnittelussa, lepon saatavuudessa, säätilan seurannassa ja kirjanpidossa.

Taksireittiä ei saa hyväksyä, missä liiketoimintamalli nojaa:

• liialliseen odottamiseen;
• riittämättömiin lepopihoihin;
• riittämättömään veteen;
• turvattomaan matkustajien nousuun;
• samojen hevoseläinten liialliseen käyttöön;
• jatkuvaan liikenteen stressiin;
• huonoon varjoon;
• turvattomaan alustaan;
• valjaiden poistamatta jättämiseen pitkissä odotuksissa;
• yleisön tungokseen, jota ei voida hallita.

Artikla 66 — Vaunujen vuokratyö

Vaunua ei saa vuokrata pätevyyttä vailla olevalle henkilölle, jos henkilö hallitsee hevoseläintä tai ajoneuvoa.

Vuokraustoiminnanharjoittajien on varmistettava, että ajajalla on lupa, reitti on hyväksytty, hevoseläin on sopiva, ajoneuvo on valtuutettu ja palvelu ei aiheuta vältettävissä olevaa hyvinvointiriskiä.

Yksikään toiminnanharjoittaja ei saa asettaa vihreän statuksen, herkkää, rajoitettua tai hätäpalvelun hevoseläintä kokemattoman vuokraajajan hallinnan alle.

Artikla 67 — Matkailu- ja seremoniavaljakkotyö

Matkailu- ja seremoniatyön on noudatettava samoja hyvinvointistandardeja kuin tavanomaisen työn.

Julkinen viihde, perinne, puku, valokuvaus, kausikysyntä, häiden käyttö, perintöreitti, kuninkaallinen seremonia tai festivaalista asema ei oikeuta ylityöhön, lämpöstressiin, kylmästressiin, väkijoukon paniikkiin, turvattomaan alustaan, liiallisiin koristeisiin tai viivästyneeseen lepoon.

Artikla 68 — Rahti- ja maatalousajoneuvotyö

Rahti- ja maatalousvaljakkotyön on noudatettava tätä koodeksia.

Rahtikuorma on punnittava, arvioitava tai hallittava hyväksytyllä menetelmällä.

Rahtiyrittäjä ei saa piilottaa ylikuormaa jakamalla painoa, käyttämällä lisäkoristeita, väittämällä lyhyttä matkaa, käyttämällä vahvemman näköisiä hevoseläimiä tai nojaamalla alamäkivauhtiin tai hevoseläimen pidätysvoimaan.

Artikla 69 — Hätävaunusääntöjen soveltamisala

Tämä luku sääntelee hätä-, lääkintä-, pelastus-, palo-, eläinlääkintä-, posti-, kuriiri- ja hallinnon palvelusvaunujen hyvinvointi-, ajoneuvo-, hevoseläin-, valjaat-, valaistus- ja potilaan vakauttamisvaatimuksia.

Liikenteen etusija, etuajo-oikeus, hätäkaistan käyttö, julkinen käskemisvalta, poliisivalta ja tievartioston valtuudet sääntelevät keisarillinen tie- ja ajajakoodeksin.

Artikla 70 — Sairaankuljetusvaunun rakenne

Sairaankuljetusvaunu on suunniteltava, konstruoitava, testattava, valtuutettava ja ylläpidettävä siten, että se tarjoaa nopeimman turvallisen lääkinnällisen kuljetuksen ja pienimmän käytännöllisesti toteutettavissa olevan potilaan tärinän, joka on yhteensopiva hevoseläimen hyvinvoinnin, kavion turvallisuuden, jarruttamisen turvallisuuden, reitin sopivuuden ja potilaan suojelun kanssa.

Sen on tarjottava:

• hyväksytty ajoneuvon paino;
• turvallinen tasapaino;
• korkealaatuinen jousitus;
• iskujen vähentäminen;
• matala painopiste;
• varma paarilukkiutuminen;
• potilaan hillintä;
• lääkintävarusteiden hillintä;
• ilmanvaihto;
• hygieeninen sisätila;
• turvallinen lastausmahdollisuus;
• viestintälaitteet tarvittaessa;
• hyväksytyt lyhdyt ja palvelusmerkit;
• jarrut, jotka eivät perustu hevoseläimen kehon rasitukseen;
• hätäirrotus;
• reitille sopivat pyörät, jalakset tai liukuelementit.

Nopeus ei saa syrjäyttää hevoseläimen hyvinvointia, potilaan vakautta, jarruttamisen turvallisuutta, kavion turvallisuutta tai reitin sopivuutta; kuitenkaan sairaankuljetusvaunua ei saa hyväksyä, missä toteutettavissa oleva turvallisempi tai yhtä turvallinen rakenne tarjoaisi nopeamman laillisen lääkinnällisen kuljetuksen pienemmällä potilaan tärinällä ja ei suuremmalla hevoseläimen hyvinvointikuormalla.

Artikla 71 — Hätävaunujen hevoseläimet ja valjakot

Hätävaunujen hevoseläimet on sertifioitava yksilöllisesti palveluun.

Sertifioinnissa on arvioitava:

• kestävä nopeus;
• tasainen käynti;
• nopea palautuminen;
• sydän- ja verenkiertokelpoisuus;
• hengityskelpoisuus;
• kavion kestävyys;
• liikenneurheus;
• melun sietokyky;
• rauhallisuus paniikin ympärillä;
• kyky seisoa hätälastauksen aikana;
• kyky toimia välipysäkkijärjestelmissä;
• yhteensopivuus etuhevosena tai aisahevosena;
• kyky työskennellä hätävalaistuksen ja sireeniin vastaavien signaalien alaisena missä valtuutettu;
• kyky pysyä turvallisena ilman ankaraa hillintää.

Yhtään rotua ei saa automaattisesti hyväksyä hätävaljakkotyöhön. Toiminnallinen jalostus, koulutus, luonne, terveys ja yksilöllinen suorituskyky määrittävät hyväksynnän.

Missä käytetään neljän hevoseläimen hätävaljakko, etuhevoset ja aisahevoset on valittava eri rooleihinsa. Etuhevoset voidaan valita nopeuden, viivanlinjauksen ja reitin kohdistumisen perusteella. Aisahevoset voidaan valita voiman, jarruttamisen vakauden, kääntymisen vakauden ja ajoneuvon läheisyydessä rauhallisuuden perusteella. Kaikkien on täytettävä vaaditut hyvinvointi- ja nopeusvaatimukset.

Artikla 72 — Hätäajon laatu ja potilaan tärinä

Jokainen sairaankuljetusvaunu on alistettava nopeimman turvallisen nopeuden ja pienimmän käytännöllisesti toteutettavissa olevan tärinän velvoitteelle. Ajoneuvo, valjakko, valjaat, jousitus, pyörät, jalakset, reitin rajapinta, jarrujärjestelmä, potilastila, paarilukkiutuminen ja lastausjärjestelmä on valittava ja testattava suurimman turvallisen hätänopeuden ja pienimmän käytännöllisesti toteutettavissa olevan potilaan liikkumisen saavuttamiseksi siirtämättä kohtuutonta rasitusta, pelkoa, kavion riskiä tai palautumiskuormaa hevoseläimille.

Ajoneuvoa ei saa hyväksyä sairaankuljetusvaunuksi, missä potilaan vakavuus riippuu liiallisesta ajoneuvon painosta, liiallisesta vetovoiman tarpeesta, ankarasta jarrutuksesta, turvattomasta nopeudesta tai liikaa kuormitettujen hevoseläinten voimasta.

Toimivaltainen viranomainen edellyttää reittiä, kuorma-, jousitus-, jarrutus-, potilaan tärinä- ja hevoseläinten palautumistestauksen ennen valtuuttamista sairaankuljetuskäyttöön.

Artikla 73 — Hätäkaistat, liukutiet, rekireittit ja jalaksjärjestelmät

Sairaankuljetusvaunu voi käyttää hyväksyttyä hätäkaistaa, liukutietä, talvirekevireittiä tai jalaksille sopivaa pintaa vain, missä sekä ajoneuvo että hevoseläimet on sertifioitu siihen.

Hätäliukutien tai rekiä tukeva reitti on tarjottava:

• kavioturvallinen vetovoimaisuus;
• jalaksen tai pyörän ohjaus missä käytetään;
• liukkaudettomat pinnat;
• turvallinen jarrutus;
• turvallinen risteyksen rakenne;
• hätäpysäytyspaikkoja;
• välipysäkkimahdollisuus tarvittaessa;
• suoja tavanomaisen liikenteen ristiriidalta.

Reittiä ei saa hyväksyä pelkästään siksi, että se mahdollistaa suuremman ajoneuvon nopeuden.

Artikla 74 — Välipysäkkivaljakot ja palautuminen

Hätäpalvelujen on tarjottava välipysäkkivaljakot, lepovaljakot tai varavaihto-hevoseläimet, missä reitin pituus, nopeus, sää tai hätätoiminnan vaatimus muuten aiheuttaisi ylityötä.

Hätästatus ei valtuuta saman hevoseläimen toistuvaa ylikäyttöä.

Missä hätätoiminta ylittää tavanomaiset työrajat, tapaus on kirjattava ja hevoseläimen on saatava asianmukainen palautuminen, tarkastus ja työrajoitus tarvittaessa.

Artikla 75 — Palo-, pelastus-, eläinlääkintä-, posti-, kuriiri- ja hallinnon vaunut

Palo-, pelastus-, eläinlääkintä-, posti-, kuriiri-, hallinnon, sotilaan ja hallitsijan palvelusvaunujen on noudatettava tätä koodeksia, ellei jokin muu keisarillinen laki aseta korkeampaa standardia.

Palvelun kiireellisyys ei valtuuta:

• kiellettyjä varusteita;
• liiallista kuormaa;
• turvattomaa reittiä;
• ylityötä;
• lämpöstressiä;
• kylmästressiä;
• huonoa kavion vetovoimaisuutta;
• ankaraa hillintää;
• vääriä statusmerkkejä;
• vältettävissä olevaa hevoseläimen vammaa.

Artikla 76 — Palvelukirjoitus ja vaunujen tunnistus

Hallinnon ja palvelun vaunut voivat näyttää valtuutettua kirjoitusta, tunnuksia, palvelusväriä ja livereetyyliä vaunun korissa.

Kirjoitusta ei vaadita hevoseläimen kasvomerkin levyssä.

Missä kirjoitusta käytetään, se ei saa peittää vaadittuja lamppuja, heijastimia, statusmerkkejä, jarruvaloja, suuntavaloja, hätävaloja tai hyvinvointitarkastuksen mahdollisuutta.

Artikla 77 — Tarkastusvalta

Toimivaltainen viranomainen voi tarkastaa:

• hevoseläimiä;
• passeja;
• työkirjanpitoa;
• lepokirjanpitoa;
• sääkirjanpitoa;
• eläinlääkinnällistä kirjanpitoa;
• kavionhoidon kirjanpitoa;
• valjaita;
• päitsiä;
• statusmerkkejä;
• lamppuja;
• maanpinnan opastuslamppuja;
• ajoneuvoja;
• jarruja;
• jousitusta;
• kuormia;
• lepopihat;
• odotuslahtoja;
• reittejä;
• toiminnanharjoittajan tiloja;
• ajajien lupia;
• koulutuskirjanpitoa;
• tapahtumaraportteja.

Tarkastus voi tapahtua ennen työtä, sen aikana tai sen jälkeen.

Yksikään henkilö ei saa kieltäytyä laillisesta pääsystä tai estää sitä; piilottaa, siirtää tai korvata hevoseläintä, ajoneuvoa, valjaita, merkkiä tai kirjanpitoa tarkastuksen torjumiseksi; tuhota, muuttaa, vanhentaa takautuvasti, korvata tai salata kirjanpitoa; peukaloida laitteistoa, mittauksia tai tapahtumapaikkaa ennen vaadittua tutkimusta; pelotella tai kostaa henkilöstöä tai todistajia; kytkeä pois mittauslaitteen; pestä pois asiaankuuluvia merkkejä ennen dokumentointia; eikä kieltäytyä laillisesta ruumiinpaino-, voima-, sovitus-, eläinlääkinnällisestä, asiakirja- tai laitteistoarviosta.

Artikla 78 — Välitön pysäytys- ja poistovoima

Missä on välitön hyvinvointi- tai yleinen turvallisuusriski, toimivaltainen viranomainen voi määrätä:

• välitön pysäyttäminen;
• matkustajien tai rahdin purkaminen;
• hevoseläimen poistaminen työstä;
• valjaiden poistaminen;
• eläinlääkinnällinen tutkimus;
• ajoneuvon poistaminen käytöstä;
• reitin poistaminen käytöstä;
• ajajan keskeyttäminen;
• toiminnanharjoittajan keskeyttäminen;
• laittomien varusteiden takavarikoiminen;
• siirtyminen lepopihalle;
• hevoseläimen hätäkuljetus.

Tutkinnan avaaminen tai pysäytyksen määrääminen ei itsessään perusta syyllisyyttä.

Artikla 79 — Seuranta, todisteet ja vastuu

Valjakkotyö on julkinen eläinten hyvinvointitoiminta ja se voi olla alistettuna tarkastukselle, seurannalle ja todisteenkeruulle keisarillisen lain sallimissa rajoissa.

Seurantaa on käytettävä hevoseläinten suojaamiseksi ja lain täytäntöönpanemiseksi, ei kiristämiseksi, häirinnäksi, korruption peittämiseksi tai laillisten toiminnanharjoittajien rankaisemiseksi.

Tarkastajien ja tie- ja hevoseläinvartioston virkailijoiden on pidettävä asianmukaisia kirjanpitoja pysäytyksistä, määräyksistä, valokuvista, videoista, takavarikoista, eläinlääkinnällisistä ohjauksis ta, keskeyttämisistä ja täytäntöönpanopäätöksistä.

Täytäntöönpanon kohteena olevalla henkilöllä on oikeus keisarillisen lain tarjoamaan muutoksenhaku- tai tarkistamismenettelyyn, paitsi missä välitön salassapito on tarpeen aktiivisen hyvinvointitutkinnan vuoksi.

Artikla 80 — Oikaisumääräykset

Vähäistä ensimmäistä rikkomusta varten, johon ei liity vammoja, tahallista salaamista, ylityötä, kiellettyjä varusteita, vääriä palvelusmerkkejä, lämpöstressiä, kylmästressiä, turvattomia ajoneuvoja, turvattomia reittejä tai välitöntä vaaraa, toimivaltainen viranomainen voi antaa oikaisumääräyksen.

Oikaisumääräys voi vaatia:

• merkin korjaamista;
• lampun korjaamista;
• valjaiden säätöä;
• ajoneuvon korjaamista;
• kirjanpidon korjaamista;
• reitin muutosta;
• kuorman vähentämistä;
• lepoaikataulun muutosta;
• ajajan uudelleenkoulutusta;
• toiminnanharjoittajan uudelleenkoulutusta;
• eläinlääkinnällistä tarkastusta;
• uudelleentarkastusta.

Noudattamatta jättäminen pahentaa rikkomusta.

Artikla 81 — Hyvinvointirikkomukset

Hyvinvointirikkomus sisältää:

• toiminnan ilman vaadittua passia;
• tiineenä olevan, tiineyksepäilyn kohteena olevan, imettävän, äskettäin varsaneen, alipainoisen, liikalihavan, kelpaamattoman, sairaan, lääkityn, rauhoitetun tai kipua peittelevän hevoseläimen laittoman käytön;
• toiminnan ilman vaadittua sertifiointia;
• toiminnan ilman toiminnanharjoittajan lupaa;
• ajamisen ilman vaadittua ajajan lupaa;
• valtuuttamattoman ajoneuvon käytön;
• valtuuttamattoman reitin käytön;
• työkuormarajojen ylittämisen;
• vaaditun levon toimittamatta jättämisen;
• valjaiden poistamatta jättämisen vaaditun pidemmän levon aikana;
• veden epäämisen;
• ylikuormauksen;
• liukuvan seitsemän tai kolmenkymmenen päivän työkuormarajojen ylittämisen;
• vaaditun täyden lepopäivän epäämisen;
• vaaditun hätätyön jälkeisen palautumisvapaan toimittamatta jättämisen;
• väärennettyjä tai lukukelvottomia tiestatusmerkkejä käyttämisen;
• vaadittujen sivu- tai takamerkkien näyttämättä jättämisen;
• viallisten lamppujen käytön vaadituissa valaistusolosuhteissa;
• maanpinnan opastuslamppujen turvattoman käytön;
• työn jatkamisen kivun, ahdingon, väsymyksen, lämpöstressin, kylmästressin, ontumisen tai vamman oireiden jälkeen;
• vaaditun kirjanpidon pitämättä jättämisen;
• työkuorma- tai passiin sidotun kirjanpidon peukaloinnin, jakamisen, piilottamisen, tuhoamisen, viivästyttämisen tai väärentämisen;
• vaadittujen tapahtumien ilmoittamatta jättämisen;
• palvelusvärien tai -symbolien käytön ilman valtuutusta;
• sääkeskeyttämisen rikkomisen;
• reittirajoitusten rikkomisen;
• lepopihojen käytön, jotka eivät täytä hyvinvointivaatimuksia;
• tarkastuksen estämisen, todisteiden salaamisen tai korvaamisen, todistajan pelottelun, tapahtumapaikan tai mittauslaitteen peukaloinnin tai laillisesta arviosta kieltäytymisen.

Artikla 82 — Vakavat rikkomukset

Vakava rikkomus sisältää:

• tahallisen ylityön;
• tiineenä olevan, tiineyksepäilyn kohteena olevan, imettävän, äskettäin varsaneen, rauhoitetun, kipua peittelevän, sairaan tai fyysisesti kelpaamattoman hevoseläimen käytön valjakkotyössä;
• toistuvan ylityön;
• kiellettyjen varusteiden tai hillintävälineiden käytön;
• työn, joka aiheuttaa kuoleman, romahduksen, lopettamisen, vakavan vamman, lämpöstressin, kylmästressin, hengitysvaikeuden tai vakavan paniikin;
• toiminnan luvan keskeyttämisen jälkeen;
• passin, lääkityksen, tiineyden, taudin, työkuorman, levon, hätätilanteen tai työkirjanpidon väärentämisen;
• vamman salaamisen;
• ontumisen salaamisen;
• tahallisen väärän tiestatusmerkinnän;
• valtuuttamattoman hätä- tai palvelusstatuksen;
• turvattoman sairaankuljetusvaunun käytön;
• korkeimman tason hyvinvointi- ja väärinkäyttötutkinnan käynnistämättä jättämisen, siihen yhteistyöstä kieltäytymisen tai todisteiden säilyttämättä jättämisen kuoleman, romahduksen, vakavan vamman, lämpöstressitapahtuman, kylmästressitapahtuman, karkaamisen, vakavan törmäyksen tai hätäirrotuksen jälkeen;
• hevoseläimen pakottamisen vetämään liiallista kuormaa;
• hevoseläimen vaatimisen toimia ajoneuvon jarrutusjärjestelmänä;
• työn jatkamisen pysäytysmääräyksen jälkeen;
• kostamisen raportoijalle, tarkastajalle, ajajalle, avustajalle, eläinlääkärille tai työntekijälle, joka ilmaisee hyvinvointihuolen;
• organisoituneen laittoman valjakkopalvelun toiminnan.

Artikla 83 — Seuraamukset

Seuraamukset voivat sisältää:

• varoituksen;
• oikaisumääräyksen;
• sakon;
• pakollisen koulutuksen;
• ajajan uudelleenkoulutuksen;
• toiminnanharjoittajan uudelleenkoulutuksen;
• valjaiden uudelleensovitusmääräyksen;
• ajoneuvon korjausmääräyksen;
• kuormarajoituksen;
• reittirajoituksen;
• säärajoituksen;
• työaikrajoituksen;
• lepopihojen vaatimuksen;
• passin merkinnän;
• luvan keskeyttämisen;
• luvan peruuttamisen;
• ajoneuvon valtuutuksen keskeyttämisen;
• palvelun valtuutuksen keskeyttämisen;
• hevoseläimen poistamisen työstä;
• eläinlääkärimääräyksen;
• varusteiden takavarikoimisen;
• hyvinvoinnin seurannan;
• keisarillisen eläinten hyvinvointirekisterin merkinnän;
• eläinten omistamisen rajoituksen;
• rikosoikeudellisen eläinrääkkäyksen tutkinnan, missä laki sitä edellyttää.

Artikla 84 — Muutoksenhaku ja tarkistaminen

Henkilö voi hakea muutosta tai tarkistamista täytäntöönpanopäätöksiin keisarillisen lain tarjoamalla tavalla.

Muutoksenhaku ei automaattisesti keskeytä määräystä, jolla hevoseläin poistetaan työstä, turvattoman ajoneuvon käyttö kielletään, turvaton reitti kielletään, eläinlääkinnällinen tutkimus vaaditaan tai välitön hyvinvointivahingon estäminen.

Artikla 85 — Toiminnallinen vastaavuus ja porsaanreikien vastainen sääntö

Henkilö ei saa välttää tätä koodeksia muuttamalla nimiä, koristeita, liiketoimintakategorioita, palvelukategorioita, valjaiden nimikkeitä, ajoneuvon nimikkeitä, reitin nimikkeitä tai merkkien nimikkeitä.

Laite, reitti, ajoneuvo, aikataulu, valaistusjärjestelmä, merkintäjärjestelmä, liiketoimintakäytäntö tai palvelukäytäntö on lainvastainen, jos sen todellinen vaikutus rikkoo tätä koodeksia nimestä riippumatta.

Vaunu voi olla valtuutettu, rekisteröity, houkutteleva, kannattava, perinteinen, seremoniallinen, historiallisesti merkittävä, julkisesti rakastettu tai paljon käytetty ja silti poistettava käytöstä, jos tämän koodeksin hyvinvointivaatimukset eivät täyty.

Jakso 1 — Oikeudellinen merkitys

Tiestatuslevyt ohjaavat ihmisiä käyttäytymään hevoseläimen ympärillä.

Muoto avustaa näkyvyyttä. Väri, reunus, symboli, kuvio ja valtuutettu tunnus kantavat oikeudellisen merkityksen.

Jakso 2 — Tavanomaiset ja rajoituslevyt

Valkoinen heijastava kenttä tarkoittaa tavanomaista tiesertifioitua valjakkohevoseläintä.

Vihreä heijastava kenttä tarkoittaa vihreän statuksen hevoseläintä, väliaikaista todistusta, tiekoulutustatusta tai valvottua työskentelystatusta.

Keltainen varoituskenttä tarkoittaa varoitusta, herkkyyttä tai lisätilan tarvetta.

Valkoinen kenttä ja punainen reunus tarkoittaa rajoitettua ohittamista; ohita vain ajajan tai käsittelijän merkistä.

Yhtenäinen punainen kenttä ja valkoinen X tarkoittaa älä ohita, pysähdy, odota, tapaus, vaara tai aktiivinen hallintaehto.

Jakso 3 — Palveluslevyt

Sininen ja tievartioston tunnus tarkoittaa keisarillista tievartiostoa, liikennepartiota tai DPS:ää vastaavaa tieliikenteen ohjauspalvelua.

Sininen ja poliisin kilpi tai poliisin tähti tarkoittaa poliisin palvelusvaunua missä valtuutettu.

Valkoinen ja punainen risti tarkoittaa sairaankuljetusta tai valtuutettua sairaankuljetusvaunua.

Punainen ja valkoinen liekki tarkoittaa palo- tai pelastuspalvelua.

Vihreä ja valkoinen tassu-ja-kavio tarkoittaa eläinlääkinnällistä hätäpalvelua.

Sininen ja siivekäs kirjain, Hermeen siiven tunnus, postitorvi tai valtuutettu kuriirin tunnus tarkoittaa posti-, lähetti- tai kuriiripalvelua.

Musta tarkoittaa hallitsijan tai keisarinnan kulkua missä laillisesti valtuutettu.

Musta ja kruunu tarkoittaa valtuutetun keisarillisen hallituksen virkamiehen, sijaisen, ministeristön tai valtion viranomaisen kulkua.

Hyvin tummanvihreä ja sotilaallinen tunnusmerkki tarkoittaa sotilaspalvelua.

Jakso 4 — Näkyvyys ja saavutettavuus

Statuslevyjen on oltava paluuheijastavia ja pysyttävä luettavina sateessa, tavanomaisessa liassa, yövalaistuksessa ja heikossa näkyvyydessä niin pitkälle kuin kohtuudella mahdollista.

Toimivaltainen viranomainen voi vaatia reunuksia, symboleita, kuvioita tai kohotettuja rakenteita värisokeille tunnistamisen ja pitkän matkan tunnistamisen parantamiseksi.

Tavanomaisia ja suojaavia levyjä saa myydä ja omistaa tavanomaisten vähittäiskanavien kautta. Virallisia palveluslevyjä ja -tunnuksia saa toimittaa vain valtuutettujen kanavien kautta, vaikka niiden spesifikaatiot ja merkitykset ovat julkisia.

Missä statukset päällekkäistyvät, välittömin rajoittava tieohje hallitsee etulevyä; valtuutetun palvelusstatuksen ja toissijaisen hyvinvointistatuksen on pysyttävä näkyvinä hyväksytyllä sivu-, taka-, reunus- tai yhdistetyllä levykäsittelyllä.

Vaurioitunut tai lukukelvoton vaadittu merkki on korjattava ensimmäisessä turvallisessa paikassa. Tilapäinen korvike voi valtuuttaa vain suoran siirtymisen turvaan tai lailliseen korvaamiseen eikä se saa jäljitellä palvelusstatusta.

Tummissa hallitsijan, hallinnon ja sotilaan levyissä on käytettävä korkean kontrastin paluuheijastavia reunuksia ja tunnuksia yötunnistusta varten.

Jakso 1 — Ihmisten tievalaistus

Vaunujen on käytettävä valkoisia eteenpäin osoittavia lamppuja, punaisia takalamppuja, punaisia jarrulamppuja soveltuvissa tapauksissa, keltaisia sivumerkkejä, keltaisia suuntavaloja ja hätävilkkuja tarvittaessa.

Jakso 2 — Hevoseläinten maanpinnan opastusvalaistus

Hevoseläinten maanpinnan opastuslamppujen on oltava pehmeästi sinisiä tai sinivihreä, tasaisia, alaspäin suunnattuja, eteenpäin heittäviä ja kiinnitetty hyväksyttyyn rinnan kohdalla olevaan varusteeseen.

Ne ovat olemassa hevoseläimen tien pinnan tunnistamista ja luottamusta varten. Ne eivät ole palvelusvaloja, eivät välky tai anna ääntä ja pysyvät oikeudellisesti erillisinä korkeammista ulospäin suunnatuista hätälamppuista.

Jakso 3 — Hyvinvointirajoitukset

Yksikään lamppu tai äänimerkki järjestelmä ei saa sokaista, häikäistä, pelottaa, kuumentaa, kalista, lyödä, häiritä tai häiritä hevoseläintä. Vaunujen hätälamput on kiinnitettävä hyväksyttyyn korkeaan kohtaan ja voivat välkkyä tai pyöriä; valtuutettujen äänimerkien on pysyttävä ihmisille kuuluvia samalla minimoiden vältettävissä oleva hevoseläinten häiriö.

Lepopiha on tarjottava turvallinen alusta, vesi, suoja tai varjo, ajoneuvoista erottaminen, väkijoukon hallinta, tarkastuksen mahdollisuus, lannankeruu, hätäirrotuksen mahdollisuus ja tila valjaiden säätöön tai poistoon.

Lepopihtaa ei saa hyväksyä, missä hevoseläimet jäävät loukkuun kuumuuteen, liikenteeseen, tungokseen, meluun, huonoon alustaan tai ajoneuvon rasitukseen.

Sairaankuljetusvaunujen on täytettävä korkeammat standardit nopeuden, jarrujen, jousituksen, potilaan vakauden, hevoseläimen hyvinvoinnin, valaistuksen, merkkien, reitin hyväksynnän ja välipysäkki suunnittelun osalta.

Hätänopeus on laillista vain, missä ajoneuvo, reitti, ajaja, valjakko, sää ja palvelun valtuutus tekevät tuon nopeuden turvalliseksi hevoseläimille ja potilaalle.

Hätäliikenteen etusija sääntelee keisarillisen tie- ja ajajakoodeksin.

Tämän liitteen numeeriset työkuormarajat ovat lopullisia valjakkolain rajoja. Tiukempi passi, eläinlääkärimääräys, reittiryhmämääräys, säätilarajaus, palvelusäännöt tai yksilöllinen hyvinvointirajoitus ohittaa tämän liitteen.

Jakso 1 — Päivittäiset ja liukuvat rajat

Valjakkohevoseläin ei saa ylittää kuutta tuntia aktiivista vetotyötä yhden päivän aikana.

Valjakkohevoseläin ei saa ylittää kahdeksaa tuntia kokonaisvuoroa yhden päivän aikana, mukaan luettuna valjaistettu odottaminen, matkustajien nousu, rahdin lastaus, jonottaminen, paikallaan seisominen ajoneuvoon kytkettynä ja reitillä työ.

Valjakkohevoseläin ei saa ylittää kolmeakymmentä tuntia aktiivista vetotyötä millään liukuvalla seitsemän päivän jaksolla.

Valjakkohevoseläin ei saa ylittää sataa tuntia aktiivista vetotyötä millään liukuvalla kolmenkymmenen päivän jaksolla.

Valjakkohevoseläimelle on annettava vähintään yksi täysi lepopäivä jokaisella liukuvalla seitsemän päivän jaksolla.

Jakso 2 — Työnblokit ja lepo

Yksikään tavanomainen työnblokki ei saa ylittää yhdeksääkymmentä minuuttia aktiivista vetotyötä.

Jokaista tavanomaista työnblokkia on seurattava vähintään kahdenkymmenen minuutin vetovoimaton lepo.

Missä kuumuus, kosteus, kylmyys, märkyys, tuuli, mäet, huono alusta, tiheä liikenne, raskas kuorma, tungos, vihreän statuksen sertifiointi, vanhempi ikä, kuntoutustatus tai eläinlääkinnällinen rajoitus lisää taakkaa, työnblokin enimmäismäärä on kuusikymmentä minuuttia tai vähemmän.

Missä vakava taakka on olemassa, työnblokin enimmäismäärä on kolmekymmentä minuuttia tai vähemmän ja valjakkotyö on keskeytettävä, ellei välttämätön julkisen palvelun poikkeus sovellu.

Jakso 3 — Odottaminen, valjaat ja lepopihat

Tavanomaista odotuslahtia ei saa käyttää sama hevoseläin tai valjakko enemmän kuin kolmekymmentä yhtenäistä minuuttia.

Missä odottaminen, lepo, jonottaminen, seremoniallinen viivästys, lastausviivästys tai julkisen palvelun viivästys ylittää neljäkymmentäviisi yhtenäistä minuuttia, valjaat on poistettava, ellei poistaminen aiheuttaisi välitöntä suurempaa vaaraa.

Lepopihan oloa ei saa pitää täytenä lepopäivänä. Lepopiha on työpäivän palautumista, ei tallitason lepoa.

Lepopihan olo, joka ylittää kaksi yhtenäistä tuntia, edellyttää kirjatun hyvinvointitarkastuksen ennen mahdollista paluuta työhön. Missä paluu työhön olisi epäreilua, vuoro päättyy.

Jakso 4 — Hätäpidennys ja palautuminen

Hätäpidennys tavanomaisten rajojen yli on laillista vain tietylle todelliselle hätätapaukselle, vain missä turvallisempaa vaihto valjakkoa tai kuljetusmenetelmää ei ole saatavilla, ja vain missä tapauskohtainen valtuutus, harkitut vaihtoehdot, seuranta, vesi, lepo, välipysäkkijärjestelyt, ajat ja palautumisjärjestykset on kirjattu. Se ei ole koskaan pysyvä todistus tai passin lupa.

Yksikään hätäpidennys ei saa ylittää kahdeksaa tuntia aktiivista vetotyötä yhden päivän aikana.

Hevoseläin, jota on käytetty tavanomaisten rajojen yli hätäpalveluun, on saatava välitön palvelun jälkeinen tarkastus ja vähintään neljäkymmentäkahdeksan tuntia palautumisvapaata, ellei eläinlääkäri tai toimivaltainen viranomainen määrää pidempää palautumista.

Tämä liite ei luo erillistä valjakko-ainoastaan ilmastoasteikkoa. Valjakkotyön on käytettävä keisarillista hevoseläinten ilmastokuormitusstandardia ja sen vyöhykejärjestelmää I–V. Tämä liite ilmaisee noiden vyöhykkeiden valjakkokohtaiset seuraukset.

Missä keisarillinen hevoseläinten ilmastokuormitusstandardi, tämä koodeksi, passin rajoitus, eläinlääkärimääräys, reittijärjestys, säätilarajaus, palvelusäännöt tai yksilöllinen hyvinvointirajoitus eroavat toisistaan, tiukempi hyvinvointia suojaava sääntö on sovellettava.

Jakso 1 — Pakollinen valjastusarviointi

Ennen ja valjakkotyön aikana toiminnanharjoittajan ja ajajan on arvioitava hevoseläin, ajoneuvo, kuorma, reitti, pinta, näkyvyys, sää, ilmastokuormitus, palautumiskapasiteetti ja laillinen kapasiteetti.

Pelkkä ilman lämpötila ei koskaan riitä. Kuumuus, kosteus, aurinko, tuuli, sade, lumi, jäätävä sade, märkä karvanpeitto, hien kuivuminen, karvan tyyppi, karsinnointi, loimittaminen, ilmastoon sopeutuminen, kuntoluokka, terveys, työkuorma, kuorma, alusta, jarruttamistarve, vetovoimaisuus, näkyvyys, liikenne, suoja, varjo, veden saatavuus ja lepopihojen saatavuus on arvioitava yhdessä.

Vaunu ei saa lähteä, jatkaa, lastata matkustajia, lastata rahtia, siirtyä reitille, odottaa valjastettuna tai pysyä julkisessa palvelussa, missä annettu ilmastovyöhyke tai yksilöllisen hevoseläimen tila tekee tuon toiminnan turvattomiksi tai epäreiluksi.

Jakso 2 — Vyöhyke I: tavanomainen valjakkotyökuorma

Vyöhyke I sallii tavanomaisen valjakkotyön tämän koodeksin, todistuksen, passin, hyväksytyn reitin, hyväksytyn ajoneuvon ja päivittäisten tarkastusvaatimusten puitteissa.

Vyöhykettä I ei saa käyttää, missä yksilöllinen hevoseläin osoittaa huonoa palautumista, ahdinkoa, ontumista, hikoilun poikkeavuutta, vapinaa, hengitysvaikeutta, kuivumista, paniikkia, lamaantumista, väsymystä, kavion kipua, valjaisvammaa tai mitä tahansa tilaa, joka edellyttää tiukempaa vyöhykettä.

Jakso 3 — Vyöhyke II: varoitusvaljaskuormitus

Vyöhykkeessä II valjakkotyötä voi jatkaa vain lieventämistoimien kanssa.

Toiminnanharjoittajan ja ajajan on vähennettävä kuormaa, alennettava vauhtia, lyhennettävä työnblokkeja, lisättävä vetovoimaton lepo, lisättävä veden saantia, käytettävä varjoa tai suojaa, vältettävä vaikeita pintoja, vältettävä tarpeettomia mäkiä, rajoitettava valjastettua odottamista ja poistettava haavoittuvia hevoseläimiä tarpeettomasta työstä.

Vyöhykkeessä II tavanomaisen valjakkotyön aktiivinen vetotyö ei saa ylittää neljää tuntia päivässä.

Vyöhykkeessä II tavanomaiset työnblokit eivät saa ylittää kuuttakymmentä minuuttia ja jokaista työnblokkia on seurattava vähintään kahdenkymmenen minuutin vetovoimaton lepo.

Vihreän statuksen hevoseläimiä, vanhempia hevoseläimiä, toipuvia hevoseläimiä, huonokuntoisia hevoseläimiä, ilmastoon sopeutumattomia hevoseläimiä, ilmastoherkkyisiä hevoseläimiä ja yksilöllisen eläinlääkärin rajoituksen alaisia hevoseläimiä ei saa käyttää vyöhykkeessä II, ellei käyttö ole välttämätöntä, valvottua ja tavanomaista työtä tiukempaa.

Jakso 4 — Vyöhyke III: rajoitettu valjakkotyö

Vyöhykkeessä III tavanomainen kaupallinen matkustajien kuljetus, matkailuvaljakkotyö, vuokravaljakkotyö, seremoniavaljakkotyö, ei-välttämätön rahti, ei-välttämätön koulutus, julkinen näyttö ja vihreän statuksen valjakkotyö on keskeytettävä.

Vain välttämätön julkisen palvelun työ, hyvinvoinnin siirto, eläinlääkinnällinen liikuttaminen, hätäpalvelu tai muu välttämätön vähennetty työ voi jatkua.

Vyöhykkeessä III aktiivinen vetotyö ei saa ylittää kahta tuntia päivässä, paitsi todellisessa hätätilanteessa, jossa turvallisempaa vaihtoehtoa ei ole.

Vyöhykkeessä III työnblokit eivät saa ylittää kolmeakymmentä minuuttia ja jokaista työnblokkia on seurattava vähintään kolmenkymmenen minuutin palautuminen.

Työn jatkamisen syy vyöhykkeessä III on kirjattava ja työn jälkeinen hyvinvointitarkastus on pakollinen.

Jakso 5 — Vyöhyke IV: pelkästään hätävaljakkotyö

Vyöhykkeessä IV valjakkotyö on kielletty lukuun ottamatta suoraa siirtymistä turvaan, suoraa eläinlääkinnällistä liikuttamista, pelastamista välittömästä vaarasta, sairaankuljetuspalvelua, hätähyvinvointipalvelua tai muuta hätäpalvelua, johon ei ole turvallisempaa kuljetusta.

Vyöhykkeen IV liikkumisen on käytettävä lyhyintä turvallista reittiä, pienintä käytännöllisesti toteutettavissa olevaa kuormaa, alinta turvallista nopeutta, jatkuvaa seurantaa ja välitöntä palvelun jälkeistä hyvinvointiarviota.

Kaupallinen, matkailuun, vuokraukseen, seremoniaan, urheiluun, koulutukseen, julkiseen näyttöön, ei-välttämättömään rahtiin ja tavanomaiseen matkustajien kuljettamiseen liittyvä valjakkotyö on kielletty vyöhykkeessä IV.

Jakso 6 — Vyöhyke V: valjakkotyö keskeytettynä

Vyöhykkeessä V kaikki valjakkotyö on keskeytettynä lukuun ottamatta hätäpelastusta, hätäeläinlääkinnällistä toimenpidettä, evakuointia missä jääminen on vaarallisempaa tai välitöntä liikkumista vaarasta suojaan.

Vyöhykkeen V poikkeus on kirjattava ja tarkistettava toimivaltaisen viranomaisen tai eläinlääkärin toimesta tarvittaessa.

Yksikään toiminnanharjoittaja ei saa käyttää julkista kysyntää, kaupallista tappiota, seremoniaa, henkilöstöpulaa, reittitottumusta, matkustajan tarvetta, palvelun mainetta tai hallinnollista käytännöllisyyttä valjakkotyön jatkamiseksi vyöhykkeessä V.

Jakso 7 — Välittömät pysäyttämisen käynnistimet

Vyöhykkeestä riippumatta valjakkotyö on pysäytettävä välittömästi, missä hevoseläin osoittaa ontumista, kompurointia, romahdusta, heikkoutta, poikkeavaa hikoilua, hikoilun epäonnistumista, vapinaa, kylmettymistä, lämpöstressiä, kylmästressiä, nopeaa hengitystä joka ei palaudu, yskää joka vaikuttaa työhön, paniikkia, lamaantumista, kieltäytymistä, kuivumista, huonoa koordinaatiota, valjaisvammaa, kavion kipua, kyvyttömyyttä jäähtyä, kyvyttömyyttä lämmetä, kyvyttömyyttä kuivua tai mitä tahansa merkkiä siitä, että työn jatkaminen on epäreilua.

Ajoneuvo on tehtävä turvalliseksi laillisin keinoin, matkustajat tai rahti on hallittava turvallisesti ja hevoseläimelle on annettava vesi, varjo, suoja, jäähdytys, lämmitys, kuivaus, lepo, eläinlääkinnällinen hoito tai poistetaan palvelusta tilan vaatimalla tavalla.

Jakso 8 — Ilmastokirjanpito ja porsaanreikien vastainen sääntö

Missä vyöhyke II tai sitä korkeampi on voimassa, toiminnanharjoittajan on kirjattava annettu vyöhyke, syy vyöhykkeeseen, käytetty lieventäminen, työkuorman vähentäminen, lepo, vesi, reitin muutos, kuorman vähentäminen, pysäytysmääräys, tapaus ja palautumistarkastus tarvittaessa.

Yksikään toiminnanharjoittaja ei saa kiertää tätä liitettä nimeämällä valjakkotyötä uudelleen näyttelyksi, koulutukseksi, yksityiskäytöksi, lyhyeksi liikkumiseksi, perinteeksi, seremoniaksi, hätäläheiseksi palveluksi, matkustajan tarpeeksi tai yleiseksi käytännöllisyydeksi. Hevoseläimelle kohdistuva todellinen ilmastokuorma ratkaisee.

Tämä liite on lopullinen valjakkolain standardi sairaankuljetusvaunuille. Erillinen tekninen asiakirja voi lisätä suunnittelun yksityiskohtia, mutta ei saa heikentää tätä liitettä.

Jakso 1 — Nopein turvallinen nopeus ja pienin käytännöllisesti toteutettavissa oleva tärinä

Sairaankuljetusvaunu saa saada valtuutuksen vain, missä sen ajoneuvo, valjakko, valjaat, reitti, jousitus, jarrutus, pyörä- tai jalaksjärjestelmä, potilastila, paarilukkiutuminen, lastausjärjestelmä, valaistus ja palvelumenettely yhdessä tarjoavat nopeimman turvallisen lääkinnällisen kuljetuksen ja pienimmän käytännöllisesti toteutettavissa olevan potilaan tärinän.

Hitaampaa tai enemmän tärisevää rakennetta ei saa valtuuttaa, missä toteutettavissa oleva nopeampi ja vähemmän tärisevä rakenne on olemassa ilman suurempaa hevoseläimen hyvinvointikuormaa.

Jakso 2 — Pakollinen testaus

Ennen sairaankuljetusvaltuutusta toimivaltainen viranomainen edellyttää reitti-, kuorma-, jarrutus-, kääntymis-, jousitus-, potilaan tärinä-, hätäirrotus-, valaistus-, kavion traktio- ja hevoseläinten palautumistestauksen.

Jakso 3 — Valjakko- ja välipysäkkivaatimukset

Sairaankuljetusvaunujen valjakot on valittava nopeuden, tasaisuuden, palautumisen, liikenneurhouden, rauhallisuuden paniikin ympärillä, kavion kestävyyden, jarruttamisen vakauden ja kyvyn toimia ilman ankaraa hillintää perusteella.

Missä reitin pituus, nopeus, sää tai potilaan kiireellisyys ylikuormittaisi yhden valjakon, välipysäkkivaljakot tai vaihto-hevoseläimet ovat pakollisia.

Jakso 4 — Ei hätäporsaanreikää

Hätästatus ei laillistaa kiellettyjä varusteita, turvattomia alustoja, liiallista kuormaa, vääriä palvelusmerkkejä, vältettävissä olevaa häikäisyä, estettävissä olevaa tärinää, huonoja jarruja, huonoa jousitusta, kaviolle aiheuttamaa vaaraa tai saman hevoseläimen toistuvaa ylikäyttöä.

Tämän koodeksin säännökset ja liitteet ovat lopullista valjakkolakia.

Tuleva asetus, tekninen standardi, palvelukäsikirja, reittijärjestys tai hallinnollinen asiakirja voi selventää, mitata, havainnollistaa tai lisätä tiukempia vaatimuksia tähän koodeksiin.

Yksikään tuleva standardi, toiminnanharjoittajan käytäntö, palvelutapa, reitin hyväksyntä, ajoneuvon valtuutus, julkinen kysyntä, hätäkäytäntö, seremoniakäytäntö tai hallinnollinen käytännöllisyys ei saa heikentää tätä koodeksia, ellei koodeksia itse laillisesti muuteta.